Oululainen Aulikki Fält sai uimareissullaan hoidettua yllättäen myös punkkirokotuksen kuntoon, kun hän paluumatkalla piipahti kotinsa lähellä sijaitsevassa Oulunsalon apteekissa – aluksi ihan muilla asioilla.
Henkilöstö vinkkasi vapaasta rokotusajasta. Niinpä Fält istahti apteekin rokotuspisteen tuoliin ja sai piikin olkavarteensa alta aikayksikön.
– Minusta on mainio asia, että apteekin palvelut lisääntyvät. Mukava, kun ei tarvitse lähteä kauemmaksi, Fält sanoo ja aikoo ottaa tehosterokotteetkin samassa paikassa.
Suomessa on Apteekkariliiton mukaan tällä hetkellä yli 70 rokotepalvelua tarjoavaa apteekkia. Niitä on Ahvenanmaata lukuun ottamatta vähintään yksi jokaisella hyvinvointialueella.
– Määrä kasvaa koko ajan, Apteekkariliiton rokotusprojektivastaava Minna Vapa kertoo sähköpostitse.
Apteekkirokotukset helpottuivat vuosi sitten, kun rokotusasetusmuutos antoi myös apteekin henkilökunnalle eli farmaseuteille ja proviisoreille rokotusoikeuden tietyin reunaehdoin. He muun muassa voivat rokottaa vain täysi-ikäisiä asiakkaita, jotka maksavat rokotteen itse.
Aiemmin rokotusoikeus oli apteekeissa vain sairaanhoitajilla.
Helppous tuo piikitettäviä
Oulussa Oulunsalon apteekki on tarjonnut rokotuksia viime elokuusta lähtien. Kesä meni kouluttautuessa, ja sen jälkeen työ on opettanut tekijöitään lisää, sillä asiakkaita on riittänyt.
– Yllätyimme iloisesti. Tyypillisimmin apteekista on haettu influenssa- ja koronarokotteita sekä näin kevään korvalla erityisesti puutiaisaivokuume- eli punkkirokotteita, apteekkari Laura Tuovinen luettelee.
Hän pitää apteekkirokotusten suosion syynä niiden helppoutta. Ennen asiakkaan piti ensin pyytää lääkäriltä resepti ja hakea sitten apteekista rokote. Rokotetta saattoi joutua säilyttämään kotijääkaapissa ennen kuin sai pistoajan, useimmiten omalta terveysasemalta.
– Apteekkiin ei tarvita reseptiä. Varaa vain netistä tai soittamalla ajan ja tulee paikalle – aina ei tarvitse ajanvaraustakaan, Tuovinen naurahtaa.
Huoli asiakkaiden terveyspalveluista innosti apteekkarin ottamaan rokotuspalvelun apteekin toimintaan. Samalla hän halusi laajentaa apteekkihenkilöstön työnkuvaa.
Tuovinen myöntää, että rokotukset tanakoittavat apteekin bisneksiä.
– Talousasiat ovat huolena myös meidän alallamme. Tarvitaan uudenlaisia palveluita.
Apteekkien palvelutarjonta onkin paikoin laajentunut. Oulunsalon apteekin terveyspisteellä muun muassa tehdään korvahuuhteluja, mitataan hemoglobiinia, poistetaan tikkejä ja irrotetaan punkkeja.
STM pohtii apteekkien roolia
Apteekkariliitto pitää hyvänä, että apteekkien henkilöstö sai rokotusoikeuden. Se kuitenkin katsoo, että hyvinvointialueet eivät vieläkään hyödynnä apteekkien osaamista riittävästi. Se toivoo kansallista toimintamallia, jotta apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön käytännöt saataisiin yhtenäisiksi.
Apteekit haluaisivat kontolleen esimerkiksi riskiryhmien kausi-influenssarokotukset, jotka syksyisin ruuhkauttavat terveydenhuoltoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Lauri Pelkonen kertoo, että apteekkien rooli on yleisemminkin tarkastelun kohteena. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi parhaillaan apteekkien tehtäviä ja apteekeissa tarjottavien terveyspalveluiden kehittämistarpeita. Yhtenä tavoitteena on luoda mahdollisuuksia hyvinvointialueiden ja apteekkien yhteistyölle.
– Se, millaiseksi apteekkien rooli muodostuu, voi vaihdella alueellisesti. Yhteistyömalleja pitää kehittää alueiden tarpeen pohjalta. Alueet ovat valtavassa muutoksessa, ja monet toimintamallit ja käytännöt ovat parhaillaan muotoutumassa, Pelkonen huomauttaa.
Hänen mukaansa yhtenä jarruna yhteistyölle ovat apteekin ja hyvinvointialueiden erilaiset tietojärjestelmät. Niitäkin kehitetään parhaillaan kansallisesti.
