YTL:n sensorit Juha Herkman ja Silvia Hosseini vastasivat kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso äidinkielen lukutaidon koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Tehtävä 1

”Lähteekö paljon pisteitä pois, kun tässä tehtävässä analysoin henkilökuvan lisäksi jonkin verran kumpaakin tekstiä esim. moniäänisyyden ja tekstilajin näkökulmasta. Vaikka pitikin analysoida henkilökuvaa, tehtävän ohje alkaa kuitenkin: ”Vertaile ja analysoi kahta Sanna Marinia käsittelevää lehtijuttua.” -nimetön

Tekstilajit ja genret ovat olennaisia aineistotekstejä kontekstoivia seikkoja, joilla voi osoittaa kriittistä lukutaitoa. Toki jos henkilökuvan rakentaminen ja muutos jäävät kokonaan paitsioon, vastaus ei täytä täysin tehtävänantoa.

”Jos en tajunnut nimetä retorisia keinoja tehtävissä 1 ja 4 (oletin ettei niitä tarvi kertoa, jos niitä ei kysytä) niin voiko saada hyviä pisteitä. Nostin osaa esiin ja kerroin mihin niillä pyritään...” -:)

Retorisia keinoja kannattaa nostaa vastauksissa esiin siltä osin, kun ne tukevat tehtävänannon mukaisia päätelmiä. Mekaaninen retoristen keinojen erittely ei kuulu kumpaankaan tehtävänantoon.

”Oliko virhe mainita kuvan luomisen keinoja vastauksen yhteydessä? Pelkän kuvan selostaminen tuntui väärältä” -DD

Päätelmät pitää tietysti perustella nostamalla esiin keinoja, joilla kuva luodaan, eli olet toiminut ihan oikein.

”Tehtävässä 1. avasin kontekstia laajasti ja vertailin kolumnin ja henkilökuvan eroja, mutta esimerkiksi kolumnin syvällisempi avalyysi jäi heikoksi. Esimerkiksi intertekstuaaliset viittaukset Jeesukseen yms. Onko paha?” -nimetön

Kolumnin intertekstuaalisuus ei ole vertailun ytimessä. Tekstien erojen (ja yhtäläisyyksien) tavoittaminen on tärkeämpää.

”Mallivastaukset sanoo henkilökuvan pyrkivän objektiivisuuteen niin haittaako jos sitä on kutsunut puolueelliseksi?” -Abi2025

Tuskin haittaa, jos olet perustellut tulkintasi.

”Onko täysin väärin jos on kirjoittanut Marinista kertovan kolumnin kirjoittajan pitävän Marinia hyvänä poliitikkona jota kansa nyt jälkeenpäin kaipaa? Tulkitsin tekstin aivan eri näkökulmasta kuin HVP.” -kysymys123

Tuntuu hiukan oudolta tulkinnalta aineiston perusteella, mutta kolumni on ironinen ja jos tulkinnan pystyy perustelemaan, muutkin tulkinnat ovat jossain määrin mahdollisia kuin mitä hvp:ssä esitetään.

”Voisiko Marinista muodostuva kokonaiskuva molempien juttujen perusteella olla seuraava: koska aiemmin Marinista kertova henkilökuva ja muukin uutisointi oli pääosin myönteistä, saa pääministeriuran jälkeen julkaistu Lehtolan negatiivissävytteinen kolumni Marinin näyttämään henkilöltä, joka on valmis luopumaan omista arvoistaan päästyään kovapalkkaisiin virkoihin ja maailmalle heilumaan limusiineihin ja muotinäytöksiin jne.” -Sanna Marin

Varsin osuva tulkinta.

”Mitä jos analysoi Marinista luotavaa henkilökuvaa retorisin keinoin ja argumentein? Menikö huti?” -abcd

Ei ole välttämättä huti, mutta tehtävässä ei painopiste ole argumentaatioanalyysissa, koska kyse on journalistisista teksteistä.

”Hei, kuinka paha virhe, jos keskittyi analysoimaan liikaa tapoja, joilla Sanna Marinista tehtiin henkilökuvaa, eikä niinkään paljoa analysoinnut sitä, minkälainen kuva hänestä tehtiin?” -aagee

Kuulostaa siltä, että vastauksesi painopiste on vähän eri kuin tehtävänannossa pyydetty, mutta jos teet havaintoja myös henkilökuvasta, on vastauksesi luultavasti ihan ok.

”Mitä, jos ensimmäistä kohtaa käsitteli aluksi argumentaatioanalyysin kautta ja sen jälkeen, kun oli avannut molemmat aineistot, niin aloin käsitellä samankaltaisuutta ja eroavaisuuksia. Onko väärin? Miten muuten, jos on pistänyt Helsingin Sanomat ja Ilta-sanomat samaan niin onko se väärin tulkinta?

Argumentaatioanalyysia ei välttämättä tässä tehtävässä tarvita, kun kyse on erityyppisistä journalistisista teksteistä. Vertailu vaikuttaa hyvältä. En ihan ymmärrä, mitä Hesarin ja Iltiksen ”pistäminen samaan” tarkoittaa. Julkaisuina ne ovat aika erityyppisiä, samoin aineistojen genret, joten näiden vertaileminen selittää myös henkilökuvauksen eroja teksteissä.

”Unohdin Sanna Marin -tehtävässä mainita tekstien tavoitteet ja kohderyhmät. Kuinka paha moka on kyseessä ja lähteekö pisteitä?” -E.T.

Kohderyhmät eivät ole tässä tehtävässä kovin tärkeässä roolissa: kyse ei ole argumentaatioanalyysitehtävästä ja vakuuttamaan pyrkivistä teksteistä. Tavoitteet teksteillä toki ovat erilaiset: toinen ylistää ja toinen pilkkaa Marinia.

”Voiko saada hyvät pisteet Sanna Marin -tehtävästä, jos tulkitsi kolumnin Marinin vastaisen kritiikin kritiikkinä? Kirjoitin kyllä minkälaisen vaikutelman sanojen kirjaimellinen viesti on, mutta sanoin, että kontekstoinnin perusteella viesti kritisoi jatkuvaa aiheetonta kritiikkiä mediassa eikä itse Marinia.” -epätoivoinen

Olen vastannut tähän jo monesti. Kolumni on ironinen, joten sitä voi tulkita tuollakin tavoin, kunhan perustelee tulkintansa, vaikka ilmeisempää on että kolumni ivaa Marinia.

”Tuli paljon tekstiä mielestäni relevanteista sisällöistä (esim. molempien tekstien kontekstit, rakenne/visuaaliset elementit, kielen keinoja ja vähän argumentaatiota - nämä kaikki siis yhteytin henkilökuvan rakentumiseen), mutta ei ollut paljon aikaa sidostaa näitä tietoja toisiinsa vertaavalla tavalla paitsi lyhyehkössä loppukappaleessa. Vähentääkö se pisteitä huomattavasti?” -oinos

Ei välttämättä vähennä, jos analyysi on ansiokasta. Vertailun voi toteuttaa myös tuolla tavoin, eli vetää lankoja yhteen lopussa.

”Onko paha virhe käyttää sanaa ironia ivan tai satiirin sijasta kolumnin huumorista kertoessa?” -piste

Ei ole. Onhan kolumnissa ironiaa, kun se on kirjoitettu ikään kuin Marinin näkökulmasta.

”Oliko väärin kertoa Marinia käsittelevässä tehtävässä, millaisilla retorisilla keinoilla lehtijutuissa kuvaa rakennettiin Marinista?” -ansku

Retoristen keinojen analyysi sopii osaksi vastausta.

”Onko väärin, jos on käyttänyt äidinkielen termistöä kuten: kielikuvat/metaforat, ingressi, satiiri, retoriikka ja ironia. Ja tehnyt kuvien kautta non-verbaalista kuvaa Marinin eleistä, vaikutelmasta ja siitä miten artikkelien kirjoittajat on luoneet mielikuvaa Sannasta. Menikö ihan puihin, jos käsitteli näitä myös. :)” -kaarin1

Ei ole virhe eikä mennyt puihin. Käsitteet vaikuttavat ihan osuvilta tehtävään.

”Kuinka paljon miinusta tulee siitä, että tulkitsi kolumnin olevan kritiikkiä Sanna Marinin kritisoijia kohtaan? Eikä niinkään ''todellista'' kolumnistin ajattelua Sannasta, vaan sarkastista Sanna Marinin ajattelutapaa häntä kritisoivista.” -päinmäntyämeni

Kolumnin ironisuuden takia tulkinta ei ole täysin tuulesta temmattu. Näkisin kolumnin kuitenkin ivaavan enemmän Marinia kuin hänen kritisoijiaan.

”Oliko kolumnisti Marinia vastaan vai hänen puolellaan?” -anni

En tiedä onko vastaan, mutta ei ainakaan kovin selkeästi puolesta: pikemminkin ivaa Marinia. Ironia tekee tekstistä tietenkin monitulkintaisen.

”Help! Kuinka suuri pistemenetys on, jos unohti kaikessa keskittyneisyydessä mainita Hesarin jutussa KIRJOITTAJAT?🫠” -Amatöörimoka

Lukutaidon kokeessa ei edellytetä tarkkoja aineistoviittauksia, kun tilaa on rajallisesti ja lukijan oletetaan tuntevan aineistot. Jos kirjoittajia ei sidota analyysiin, ei heitä ole syytä itsetarkoituksellisesti mainita.

”Kuinka paljon voi saada pisteitä jos keskittyi ainoastaan vertailemaan millainen kuva Sanna Marinista syntyy aineistojen perusteella. En esimerkiksi maininnut mitään teeseistä tai tavotteista :(.” -Kokelas 12345

Tekstit ovat journalistisia, eikä niitä täydy analysoida argumentaatioanalyysin keinoin. Toki tekstien erilaiset tavoitteet olisi vertailussa hyvä tiedostaa: henkilökuva tavallaan ylentää ja kolumni ivaa Marinia.

”Onko väärin, jos tehtävässä kolumnin ajatteli pilkkaavan, mutta samalla nostavan esille ettei Marin tehnyt ainoastaan heikentäviä päätöksiä. Viittasin nykyhetkeen, jossa Orpon ja Purran hallitus on pahentanut tilannetta entisestään ja käytin apuna kolumnin kohtaa, jossa sanottiin: jätän teidät Orpon ja Purran poljettavaksi?” -Sos

Kolumni varmasti pilkkaa myös nykyisiä päättäjiä, joten tulkinta on siinä mielessä osuva. En ole ihan varma, kohottaako se kuitenkaan Marinia tässä suhteessa, mutta koska kolumnissa on paljon ironiaa, perustellut tulkinnat suuntaan ja toiseen ovat vastauksessa ok.

”Jos se kolumni oli sarkastinen niin onko miten paha, jos mainitsin sen olevan humoristinen ja ironinen, mutta en maininnut sarkasmista mitään?” -Mehutiiviste

Ei ole paha: huumori ja ironia liittyvät läheisesti sarkasmiin ja kuvaavat kolumnia ihan huvin.

”Onko oikein jos kirjoitin, että Ilta-Sanomien kolumnissa kirjoitetaan Marinin näkökulmasta?” -suvii

Toki, tekstihän on ikään kuin hänen päästään. Toisaalta teksti myös tällä tavalla ivaa Marinia.

”Laskeeko pisteet, jos merkkimäärä jäi 1. ja 4. tehtävissä vajaaksi eli 4100/4500?” -👀

Merkkimäärä on suositus, ei tiukka kriteeri. Jos saa sanottavansa sanotuksi alle vaaditun merkkimäärän, on vastaus onnistuneesti rajattu. Toki runsaasti alamittaisista vastauksista usein puuttuu jotain.

”Oisko kuvia täytynyt muistaa tulkita?” -abi

Kuvat eivät ole olennaisessa osassa vastauksessa, mutta niiden onnistunut huomioon ottaminen voi osoittaa kulttuurista lukutaitoa ja siten nostaa pisteitä. Painopiste on kuitenkin teksteissä.

”Utelias kakkonen kysyy: eikös tuota Lehtolan kolumnia voisi tulkita ainakin jossain määrin ironisena ja tekstinä, joka pilkaa monien käsitystä Marinista, sekä tapaa, jolla media hänestä raportoi?” -Ksykin vahvin soturi

Voi, ja sellaisena sitä on hyvä tulkitakin.

”Oliko kolumni Sanna Marinista sarkastinen? Jos oli ja ei tajunnut, haittaako?” -Sof

Kolumni selvästi on sarkastinen, kuten kolumnit usein. Jos kolumnin eroa henkilökuvaan osaa muuten analysoida ja tekee vertailua, tuskin sarkasmin mainitseminen tai siihen takertuminen on suuri ongelma.

”Oliko väärin käyttää kokoajan HS ja IS, jotta merkkejä säästyisi🥲” -Juuh

Ei ole väärin käyttää lehtien nimistä lyhenteitä. :)

”Oliko hyvä veto mainita Sanna Marinia käsittelevistä jutuista kirjoittajien sukupuoli? HS artikkelin oli kirjoittanut 3 naista ja IS yksi mies, ja ajattelin tämän vaikuttavan henkilökuvan luomiseen etenkin tuon IS kolumnin kannalta” -koruton tyttö

Vastauksessa toki pyydetään keskittymään tekstien analyysiin ja vertailuun, mutta kirjoittajat, julkaisualustat ja genret osoittavat kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, joten artikkelin kirjoittajien naisvetoisuus voi olla ihan hyvä veto, kun Marinin henkilökuvassa sukupuoli on näytellyt tärkeää roolia. Tuskin siitä ainakaan haittaa on.

”Oliko Iltalehden kolumni Sanna Marinista poliittinen satiiri Marinista vai kritiikki Marinia kritisoivista?” -Kisuliini

Sanoisin, että ennemmin poliittinen satiiri Marinista. Tekstin humoristisuus toki avaa mahdollisuuksia muillekin tulkinnoille.

”Kuinka paha oli kun unohdin merkata kolumnin julkaisupaikan ja sanoin henkilökuvaa artikkeliksi.” -Irene

Henkilökuvan nimittäminen artikkeliksi on ihan ok, kyse on lehtiartikkelista. Eivät aineistomerkinnänkään puutteet ole mitään vakavia asioita lukutaidon kokeessa, jossa oletetaan lukijan tuntevan aineistot. Toki iltapäivälehden kolumnin paikantaminen rinnastuksena päivälehden artikkeliin osoittaa kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa.

Tehtävä 2

”Saanko yhtään pisteitä jos en maininnut huumoria?” -huolestunut

Hyvin voi saada pisteitä. Toki huumori on olennainen osa kohderyhmään vetoamista videossa, mutta jos kokelaat eivät sitä huomaa, herää kysymys, kuinka onnistunut video tässä suhteessa on…

”Onko mahdollisuutta täysiin pisteisiin / tai edes hyvään vastaukseen, jos käsitteli tehtävässä 2.2 pelkkiä kertovan, ohjaavan ja kuvaavan tekstin ominaispiirteitä (sisällyttäen näihin ripauksen argumentaatiokeinoja ja kielen keinoja), muttei muita tekstilajeja kuten työpaikkailmoitus, somepostaus yms?” -stressaantunutabi

Riippuu vastauksen kokonaisuudesta. Tehtävässä ei puhuttu tekstilajeista vaan teksteistä juuri tästä syystä. Mutta tekstilajien käsittely on toki ansioksi.

”Oliko täysin tuulesta temmattua väittää (perustein), että video muistutti ostoskanavan mainosvideoita esimerkiksi laihdutuskuureista? Entä voiko päästä korkeampiin pisteisiin, vaikka vain mainitsi videon olevan parodiaa, eikä niinkään keskittynyt sen humoristisiin piirteisiin muilta osin, vaan tulkitsi sitä ”oikeana” työpaikan mainosvideona?” vipsu

Ostoskanavan mainosvideoiden piirteiden tunnistaminen on oikein hyvä! Ja ihan oikea työpaikan mainosvideohan tuo on. Parodia on siinä yksi mainonnan keino. Ironian tunnistaminen on aika olennaista, mutta vastaustasi näkemättä en voi sanoa, onko korkeimpiin pisteisiin mahdollisuutta.

”Mitä jos ajattelee tehtävää 2.1 sillee, että mitä kohderyhmä olettaa verohallinnosta?” -tumpelo

Tehtävässä kyllä pyydetään analysoimaan kohderyhmän näkymistä videossa. Toki oletukset kohderyhmän ajattelutavoista heijastuvat videon toteutukseen.

”Onko ok jos kertoi, että kohderyhmä arvostaisi hyviä työehtoja ja työoloja? Entä tulkinta työelämän ja vapaa-ajan tasapainon arvostamisesta sekä että kohderyhmän oletetaan olevaan sosiaalinen > kuvataan yhdessä tekemistä ja yhteistyötä?” -abi

Kaikki em- piirteet voi liittää videon perusteella nuoreen kohderyhmään, joka kaipaa rentoa ja yhteisöllistä työympäristöä ja arvostaa muutakin elämänsisältöä kuin työ.

”Jos ei suoraan viitannut ironiaan tai sarkasmiin, mutta lyhyesti mainitsi huumorin videon taustalla, pudottaako se pisteitä paljon?” -ironista

Ei pudota paljoa. Tärkeää on, että tunnistaa videon humoristisuuden. Tarkempi analyysi toki pohtii huumorin lajeja.

”Jos on tulkinnut kohderyhmän väärin, mutta perustellut ihan hyvin, niin lähteekö paljon pisteitä?” -kaverinpuolestakysyn

Tehtävänannossa kysytään juuri kohderyhmää, eli korkeimpiin pisteisiiin vastauksellasi ei todennäköisesti yllä, jos olet tulkinnut kohderyhmän ihan väärin. Vastaukset arvioidaan kuitenkin aina kokonaisuutena, eli jos olet tehnyt oikeitakin havaintoja ja päätelmiä, on luultavaa, että jotain pisteitä kuitenkin kertyy kokonaispottiin :)

”Jos ei yhtään ymmärtänyt, että video on sarkastinen ja selostajat Hanna ja Maria on oikeasti sama ihminen, niin voiko saada hyvät pisteet? Kirjoittelin sinne taustaoletuksesta, että nuoria pidetään hyvin sosiaalisina, elämyshakuisina ja pinnallisina. Niitä sitten perustelin esimerkeillä.” -mitäonkriittinenlukutaito?!

Kuva nuoresta kohdeyleisöstä vaikuttaa aika osuvalta, mutta tietenkin kun kyse on mainoksesta ja työpaikkailmoituksesta, videon tarkoitus ei ole arvostella nuoria vaan vedota heihin. Tässä huumori toimii keinona.

”2.2 Jos tulkitsi, että videossa oli TV-kaupan mainoksen yleisiä piirteitä (kuten esim. Tvins-shopin mainoksissa) menikö väärin.” - abi 25

Ei mennyt väärin, päinvastoin, oikein hyvän havainnon olet tehnyt!

”Jos kirjoitti vain yhden kappaleen videon huumorista eikä hoksannut, että se on videon keskiössä ja kirjoitti enemmänkin kohderyhmää koskevista oletuksista, niin menikö ihan väärin?” - verotehtävä

2.1 tehtävässä pyydetään pohtimaan videota kohderyhmän kannalta, joten siinä painotuksen on syytäkin olla. Huumori on yksi keino puhutella kohderyhmää muiden joukossa. 2.2 osiossa huumori liittyy joihinkin genreihin, joiden kanssa video selvästi flirttailee, mutta ei siinäkään varasta pääosaa.

”Menikö huti, jos sanoi, että videolla olevat värikkäät kuviot ja niillä leikittely (esim teksti Ratkaisu luki keltaisella punaisen tähden päällä) ovat sarjakuvalle ominaisia?” -Abi

Ei ole huti. Sarjakuvamaisuutta ei tainnut HVP:n luettelossa olla, mutta vastauksessa voi tehdä sellaisiakin hyviä havaintoja, joita HVP:ssa ei mainita.

”Onko mahdollista saada mitään pisteitä, jos tulkitsi verohallinnon videon totisena, eikä maininnut sarkasmia tai ironiaa kertaakaan.” -user123

Korkeimpiin pisteisiin ei vastauksellasi välttämättä pääse, mutta tuskinpa jäät pisteitä vaille tuon vuoksi.

”Kuinka paha, jos kirjoitti 4000 merkkiä vaikka suositus oli 2000? Jos kuitenkin kirjoitin aiheesta. Saako silti pisteitä vai lähteekö noin isosta ylityksestä pisteitä?” -yappingmaster

Kyse lienee kakkososasta 2.2? Merkkimäärä on suositus, ei arvostelukriteeri, joten ylitys ei automaattisesti laske pisteitä. Ko. vastausta voi paisuttaa myös erilaisten tekstiesimerkkien käyttö. Toisaalta runsaasti ylipitkä vastaus voi sisältää turhaa ja olla huonosti rajattu, mikä vaikuttaa arvosteluun. Pitää nähdä vastaus, ei voi merkkien perusteella sanoa arvostelusta.

Tehtävä 3

”Kuinka väärin meni, jos laittoi että on goottilaista kauhua? Lähteekö pisteitä?” -nimetön

Kyllähän novelli siihen viitekehykseen ihan kohtuullisesti istuu, vaikka ei suoraan ehkä ole lajityypin perinteinen edustaja.

”Onko suuri virhe, jos ei tehnyt erillistä tulkintaa novellista? Lähteekö pisteitä tms kovin runsaasti? Analysoin kauhun tunnelman keinoja, jotka liitin konteksteihin.” -epätoivoinen

Tulkintaa pyydetään tehtävänannossa, joten jos se puuttuu vastauksesta kokonaan, korkeampiin pisteisiin tuskin pääsee. Usein tulkintaa on kuitenkin jo analyysin osana. Arviointi perustuu vastaukseen kokonaisuutena.

”Tekstissä puhuttiin rutosta niin oletin, että puhutaan keskiajalla olleesta rutosta ja sijoitin tapahtumat 1300-luvulle Kreikkaan. Menikö metsään?” -historia hukassa

Tekstissä ei puhuta keskiajasta, mutta ajoitus ei ole tehtävässä ydinasia vaan kauhun keinot ja tulkinta.

”Menettääkö pisteitä, jos tulkitsi tapahtumien sijoittuvan 1000-luvun alkupuolen ruttoepidemian aikoihin eikä antiikin Kreikkaan, kuten hvp:ssä oli?” -ruttoa levittävä rotta

Tekstissä puhutaan antiikin Kreikasta, mutta ajoitus ei ole vastauksessa kaikkein tärkein asia, vaan havainnot kauhun rakentamisesta ja tulkinta.

”Oliko liian kaukaa haettua jos sanoin et se varjo oli se rutto?” -ikkuna

Konkreettinen tulkinta mutta ei virhe.

”Tulkitsin novellista vain sen, että novellin henkilöt ovat aateliskartanossa paossa maailmalla leviävää ruttoa, mutta kuitenkin ”varjo” eli kuolema saavuttaa lopulta heidätkin ja he kuolevat. Lasketaanko tällainen tulkinnaksi vai olisiko pitänyt löytää jotain vielä syvällisempää? Lähteekö minulta siis pisteitä, koska ei ole kunnollista ja syvällistä tulkintaa?” -T

Kyse on ehkä enemmän novellin sisältökuvauksesta kuin tulkinnasta, mutta ei siitä pisteitä lähde. Toki ei tuolla ”tulkinnalla” välttämättä tavoiteta korkeimpien pisteiden abstraktiotasoakaan.

”Onko ihan väärin jos tulkitsi et se novelli on kuvausta maailmanlopusta?” -Menikökaikkimahikset

Novellissa kyllä on maailmanlopun tunnelma, joten jos tulkintaa perustelee kristillisen ja/tai antiikin mytologian avulla, se on mahdollinen.

”Oliko väärin sanoa, että novellin motiivi oli varjo eli kuolema?” -123

Ei ole väärin sanottu.

”Tehtävän aikakauden kuvaus oli epäselkeä joten hyväksytäänkö keskiaika kun ei se aikakausi nyt liikaa vaikuttanut novellin sisältöön? Kuitenkin keskiajalla oli tunnetumpi rutto ja säätyjakoa ei ollut antiikin aikana (aateli).” -juujuu

Ei tehtävässä puhuta mitään aikakaudesta? Aikakauden kuvaus novellissa on osa miljöötä, joka rakentaa kauhun tunnelmaa. Jos aikakaudesta on kauhun kannalta osuvia ja perusteltuja havaintoja, keskiaika/antiikki-erottelu ei ole tärkein asia vastauksessa.

”Oliko novellissa muka minäkertoja? Luulin, että se oli metafiktiivinen.” -moiiii

Kertoja selvästi on osallinen novellin tapahtumissa, vaikka kertoo tarinaa kuolemansa jälkeen (tässä suhteessa ”metafiktiivinen”).

”Tuleeko paljoa miinusta jos muistin väärin että kauhu on scifi. Tekstistä tulee kuitenkin selville että tarkoitin kauhua. Kirjoitin muun muassa ”novellin teema on kauhu eli scifi” -voiei

Onhan tuo virhe, mutta ei vaikuta kovin kohtalokkaalta, jos novellia analysoidaan kauhugenren edustajana eikä tieteiskirjallisuutena.

”Pitääkö kaikki HVP:ssä mainitut asiat mainita liittyen kauhun luomiseen? Vai riittääkö, että vain osan mainitsee omassa vastauksessaan?” -Komisario Palmu

Koskaan ei vastauksessa edellytetä kaikkea hvp:ssä mainittua, ja vastauksessa voi myös hyvin olla muutakin. HVP on äidinkielessä itse asiassa KSK eli koekohtainen sisällönkuvaus, johon on listattu mahdollisia yhteen arviointikriteeriin (sisältöihin) liittyviä havaintoja tekstistä. Se ei ole mallivastastaus.

”Onko romantiikan ajanjakson mainitseminen turha havainto tässä tehtävässä?” -:)

Ei ole. Tekstin kontekstointi osoittaa kriittistä lukutaitoa.

”Onko kauhunovellin tulkinta vallankumouksena liian kaukaa haettua? Taivaalta ilmenevä maallinen vaikutus vaikuttaa ihmisten sieluun, mielikuvitukseen ja ajatteluun, kuin vallankumouksellisuus. Henkilöt, eli valtion johtohenkilöt lukittautuvat turvaan vallankumouksellisilta ajatuksilta, ja esittävät, ettei mitään tapahdu, kuten on historiassa tyypillisesti tapahtunut. Vallankumouksellinen ilmapiiri kuitenkin leviää sisälle, ja henkilöt maistavat veren viinistä, eli tulevan kuolemansa. Varjo (eli kapinalliset) pääsevät kumminkin sisälle, ja johtohenkilöille tulee vain mieleen jo vallankumoukseen menehtyneet ystävänsä.” -Tulkitsija

Aika lennokas ja pitkälle viety tulkinta, mutta kuten sanottu, kaunokirjallisuus mahdollistaa monet erilaiset tulkinnat ja tuo on ihan mahdollinen. Teksti ei ehkä kaikkein eksplisiittisimmin tosin kannusta tällaiseen yhteiskunnalliseen tulkintaan.

”Miten antiikin aikaan sijoittuvassa novellissa on siteerattu aluksi Raamattua, kun raamattuhan on saanut nykyisen muotonsa vasta myöhemmin. Eikö tuo johda harhaan siinä miljöön hahmottamisessa ajallisesti? Oisko siis pitänyt osata erottaa se alun sitaatti erilliseksi osaksi, eikä osaksi sitä novellikerrontaa?” -hämmentynyt

Sitaatti on selvästi kirjailijan ”lukuohje” aikansa (1800-luvun) lukijalle. Kaunokirjallisuus ottaa vapauksia sekoittaa aikoja ja perinteitä. Raamattusitaatti on hyvä tulkinnan väline vastauksessa, vaikka se ei suoraan novellin miljööseen kiinnitykään.

”Tulkitsin novellin niin, että kukaan ei voi paeta kuolemaa. Menikö ihan ohi aiheen, jos perustelin tulkintaani mm. sillä, että novellin miljöö muistuttaa Euroopan keskiaikaa (ruton ja sääty-yhteiskunnan vuoksi) ja novellin hahmot olivat todennäköisesti aatelisia ja silti korkeammasta säädystä huolimatta myös he kuolevat?” -huhhuh

Kuoleman vääjäämättömyys tulkintana on varsin hyvä. Keskiaikaviitekehys tuolla tavoin muotoiltuna vaikuttaa myös toimivalta: vaikka novelli sijoittuu antiikin Kreikkaan, se selvästi sijoittuu myös goottilaisen kauhuromantiikan kehykseen, jossa miljöö sijoittui usein keskiajalle.

”Kuinka iso virhe, kun luulin kauhunovellissa tekstin viittaavan keskiaikaan, erityisesti mustaan surmaan, kun mainittiin esimerkiksi aatelistokartano ja tulkitsin hahmojen olevan eristettyjä tartunnan saaneita? Voiko sen tulkita oikeaksi, jos sen on perustellut aineistoon viitaten vai meneekö tehtävä nollille?” -korottaja

Ei mene nollille, eikä ajoitus ole tärkein asia novellin kauhun keinojen analysoimisessa ja tulkinnassa. Jos tulkinnat ovat perusteltuja, ne voivat toimia ihan hyvin. Kaunokirjallisuudessa harvoin on yhtä oikeaa tulkintaa, ja sensorit ovat tästä hyvin tietoisia.

”Miten novellin miljöö on antiikissa, kun rutto on ollut 1300-luvulla eli keskiajalla?” -jii

Erilaisia tartuntatauteja ja epidemioita on toki ollut myös ennen keskiaikaa. Kyse on kaunokirjallisesta tekstistä, jossa kauhua tuotetaan yhdistämällä rutto antiikin mytologioihin.

”Mitä jos sijoitti novellin ruton perusteella keskiaikaiseen paiseruttoon? Ja tulkitsi, että viittaukset antiikkiin olisi ollut vaan uusklassismista johtuvaa?” -apuva

Perustelu on vaikuttaa osuvalta, joten tapahtumien ajoitusvirhe ei välttämättä haittaa paljon, jos vastauksen kokonaisuus on looginen.

”Onko väärin jos kirjoitin, että Varjo oli rutto?” -suvii

Ei ole väärin. Se on yksi mahdollinen tulkinta, ehkä vähän konkreettinen ja ”pinnallinen”.

”Kuinka paha virhe mainita että käytettiin retorisia keinoja esimerkiksi puhuttelua. Ja oikeen manitsi ”retorinen keino” sanan?” -Uusija 22

Kauhunovellivastauksessa olisi hyvä käyttää kaunokirjallisuuden käsitteitä, kuten kerronta, miljöö, hahmot, kieli, eikä esim. argumentaatioanalyysia. Sinänsä retoriikan ja argumentaation käsitteiden sekaantuminen ei tässä yhteydessä ole kovin vakavaa.

”Meneekö vastaus pahasti metsään, jos ajatteli ruttomaininnan vuoksi novellin sijoittuvan 1300-luvulle?” -korvapuusto

Novellissa seikkaillaan antiikin Kreikassa ja keskustellaan atiikin mytologian kanssa, joten jonkinlainen ajoitusvirhe on kyseessä. Mutta pääpaino on kauhun keinojen analysoimisessa ja tulkinnan tekemisessä, joten ei virhe välttämättä ole kovin suuri. Riippuu vastauksen kokonaisuudesta.

”Kuinka paljon voi maksimissaan saada pisteitä jos sai merkkimääräksi vain vähän päälle 2500 novellianalyysissä.” -orava

Pisteitä ei anneta merkkimäärän, vaan sisällön perusteella. On selvää, että kovin lyhyessä vastauksessa on yleensä vähänlaisesti tai yksipuolisesti havaintoja ja päätelmiä. Silloin puhutaan todennäköisesti maksimissaan tyydyttävästä vastauksesta. Vastaustasi näkemättä on kuitenkin mahdotonta sanoa, millaisiin pisteisiin 2500 merkillä on mahdollista yltää.

”Mietin, että onko iso virhe jos luulin kauhunovellin sijoittuvan varhaiskeskiajalle, koska viitattiin aatelislinnaan ja Kreikassa ei ollut nimenomaisesti aatelisia antiikin aikana?” -äikkämaisteri14

Aatelisilla ja aateliskartanolla viitataan oletettavasti novellin suomennoksessa yleisesti ylhäimistöön. Tapahtumien ajoittaminen ei tuolla tarkkuudella välttämättä ole vastauksessa kaikkein olennaisinta, joten en pidä virhettä isona. Kyllä se varmaan hiukan vaikuttaa arvioinnissa.

”Unohdin tulkita kauhunovellin, mutta sain merkkimäärän täyteen jo analysoimalla kauhun keinoja ja hvp mukaan analysoin oikein. Tippuuko pisteet ihan älyttömästi?! -Epätoivoinen abi

Tehtävässä pyydetään tulkintaa, joten tulkinnan puuttuminen kokonaan vaikuttaa pisteisiin, mutta kyllä hyvällä ja osuvalla analyysilla voi saada kohtuullisesti pisteitä.

”Mitä kauhun piirteitä novellianalyysissä olisi pitänyt mainita? Mikä on tulkinta?” -En tajunnu :(

Tehtävässä pyydetään analysoimaan keinoja, joilla novellissa rakennetaan kauhun tunnetta, joten olisi hyvä mainita joitain kaunokirjallisuuden käsitteitä ja analysoida asiaa niiden avulla. Kerronta, hahmot, kieli, miljöö. Tulkinnassa varmaan kuoleman pohdinnat ovat ilmeisimpiä. Myös sidokset yleisemmin kauhukirjallisuuteen tai kauhugenreen voivat näkyö tulkinnoissa.

”Kuinka iso virhe on, jos sanoin kauhunovellin tapahtuneen 1800-luvulla? Jotenkin unohtui milloin se rutto oikeasti olikaan. Selitin kuitenkin rutosta, niin voiko silti saada ihan ok pisteet” -huolestunut

Novelli on kirjoitettu 1800-luvulla, mutta tapahtumat sijoittuvat selvästi antiikin Kreikkaan eli pari tuhatta vuotta kauemmaksi. Tärkeintä on kauhun keinojen analysointi ja tulkinnan tekeminen eikä ajoittaminen. Toki ajoittaminen on osa keinojen analyysia ja tulkinnan tekemistä, joten jollain tavalla se varmaan näkyy myös vastauksen kokonaisuudessa ja arvostelussa, mutta pitäisi nähdä vastaus jotta voisi sanoa enemmän..

”Jos tulkitsi kauhunovellia, että siinä on viittaus raamattuun, Jeesuksen ja opetuslasten viimeiseen ateriaan, niin menikö metsään? Ja että motiivi on varjo ja varjo kuvastaa kuolemaa/ilmestystä edesmenneistä läheisistä? Oliko kyse mustasta surmasta?”-Epävarma abi

Tulkinnat vaikuttavat varsin osuvilta ja mahdollisilta.

”Oliko tulkintaan jotain oikeaa vastausta vai ovatko kaikki tulkinnat oikeita, jos ne on hyvin perusteltu aineiston avulla?” -Lukutaidoton

Mitään ”oikeaa” tulkintaa ei ole, kun on kaunokirjallisuudesta puhe. Eli vastauksessa voi päätyä monenlaisiin, yhtä hyviin tulkintoihin, kunhan ne vain pohjautuvat aineistoon.

Tehtävä 4

”Mitä jos ei tulkinnut jälkimmäisen runon lopun tarkoittavan, että koko runo oli kirjoitettu ironialla. Menettääkö paljon pisteitä?” -Konsta123

Ei tuosta mitään automaattista pistevähennystä tule. Oma kokonaistulkintasi ratkaisee ja se, kuinka hyvin olet sen runosta perustellut.

”Haittaako jos runotehtävässä teki eri runon osa-alueista kappaleissa havaintoja ja päätelmiä ja toki samalla vähän tulkintoja, mutta runojen kokonaistulkinta vain yhdessä kappaleessa?” -runollinen abi

Vastauksen voi rakentaa monella tavalla, ja mainitsemasi tapa on yksi mahdollinen.

”Onko Szymborskan runossa käytetty tajunnanvirtatekniikkaa? Vaillinaiset lauseet kuvaa pohdintaa?” -M

Tajunnanvirtatekniikka ei ole varsinaisesti runon, vaan proosan keino, eikä sitä käytetä Szymborskan runossa.

”Oliko aivan väärä tulkinta, että molemmat runot suhtautuvat kuolemaan luonnollisesti ja pelkäämättä. Ja, että molemmissa runoissa elämä nähdään lineaarisena, eikä runon puhujat usko kuoleman jälkeiseen elämään?” -ööö

Eivät tulkintasi varsinaisesti vääriä ole, mutta ne eivät ehkä tuo esiin runoista selvemmin ilmeneviä teemoja.

”Hei, eikö ollutkin niin, että Katri Valan runon nimi oli Kukkiva maa**? Aineistolinkin nimi oli** Kaukainen puutarha**, niin se jäi vähän mietityttämään.” -hämmentynyt**

Juu, Kaukainen puutarha on sen teoksen nimi, jossa runo on julkaistu.

”Oliko väärin sanoa, että tuo puolalainen runo oli syntynyt postmodernismin aikana?” -tuleeL

Runon ilmestymisajankohdan 1986 voinee sijoittaa postmodernismin aikaan, mutta runo itsessään ei ole tekstinä kovin postmodernistinen.

”Menikö tulkinta runotehtävän toisesta runosta aivan metsään, kun tulkitsin runon kuvaavan yhteiskunnan aiheuttamia odotuksia ja niiden korostamista persoonallisuuden ja yksilöjen omien kokemuksien sijaan.” -lukutaitoaetsimässä

Ihan osuvan oloinen tulkinta CV-runosta.

”Kirjoitin nyt tänään lukutaidon kokeessa Valan runon viittaavaan kristinuskoon. Ajattelin, että runokokoelman nimi kaukainen puutarha tarkoittaisi kristinuskon paratiisia ja täten, että runon puhuja ei pelkää kuolemaa, koska tietää, että pääsee taivaaseen. Tulkitsin myös Curriculum vitaen kirjoittaminen**- runon siten, että se työhakemus kuvastaisi yhteiskuntaa ja yhteiskunnan raameja. Yhteiskunnan säännöt ovat kuin työhakemuksen kirjoitettavat halutut rajatut asiat.” -aleksi**

Ihan mahdollisia tulkintoja molemmat, jos vain perustelit ne tekstihavaintojen avulla.

”Mitä jos tajusin runon aivan väärin. Tajusin sen sillä tavalla, että siinä oli ohjeet elämänkerran kirjoittamiseen🥲” -epätoivoinen

Kuulostaa aika vinolta tulkinnalta, joka voi olla vaikea motivoida runon avulla, mutta perustelut ratkaisevat.

”Kuinka paha moka, jos laitoin toisen runon julkaisuajaksi sen vuoden 2003 ja analysoin sen historiallista kontekstia?” -LukutaitoEiOleVahvuusNäköjään

Onko historiallinen konteksti tässä tapauksessa 2000-luvun alku? Kyllähän silloin oli ihan samaa menestyksen ja saavutusten ihannointia kuin 1980-luvulla, eli jos sait näytä teemoja esiin, et ole hirvittävän pahaa mokaa tehnyt.

”Millä nimellä Valan runoon olisi kuulunut viitata? Oliko Kaukainen puutarha runon vai runokokoelman nimi?” -abina

Kaukainen puutarha on kokoelman ja Kukkiva maa runon nimi.

”Haittaako, jos on tehnyt väärän tulkinnan runosta? Tulkitsin, että Valan runo voisi liittyä ihmisen lisäksi myös suomalaisen yhteiskunnan nuoruuteen ja yhdistin sen siihen että Vala kuului Tulenkantajiin.” -abeilija

Ihan hyvä kontekstoiva tulkinta. Runoista on vaikea tehdä vääriä tulkintoja, jos ne pystyy perustelemaan aineistotekstillä.

”Menettääkö paljon pisteitä, jos ei tajunnut toisessa runossa, että se on olevinaan CV ja ei tulkinnut paperisilppuria ollenkaan?” -Abindeerus

Pisteiden menetyksiä ei voi koskaan arvioida tällä tavoin, vaan vastaukset arvioidaan kokonaisuutena. Onko runo CV vai viittaako se CV:n rakenteeseen ironisesti? Paperisilppuri symboloi CV-keskeisen elämän vastustamista, jonka tunnistaminen on tulkinnassa tärkeämpää kuin itse silppurin käsittely sinänsä.

”Tarkoittihan Szymborskan runon lopussa oleva paperisilppuri kuolemaa? Yritin etsiä googlesta vastauksen mutta en löytänyt.” -runoista tietämätön

En tulkitsisi silppuria konkreettiseksi kuolemaksi, vaan pikemminkin urakeskeisen elämän kuolemaksi: keskittyminen työhön ja uran rakentamiseen elämän ohjenuorana ei ole elämän tarkoitus runon puhujan mukaan,

”Jos kirjoittikin työhakemuksesta eikä CV:stä runoanalyysissa, onko väärin?” -mor

Ei ole väärin.

”Onko paha, jos kirjoitti Szymborskan runon olevan post-modernismin ajalle tyypillinen, mutta kirjoitti enemmänkin suorituskeskeisen elämän synkkyydestä eikä ironiasta, joka oli ajalle tyypillistä?” -ajanjaksoja

Ei ole laisinkaan paha, vaan hyvä tulkinta ja hienoa kontekstointia!

”Kuinka tärkeitä siteeraukset olikaan tai siis niiden oikein meneminen?😭” -#hukas

Olennaista on, että vastauksestasi erottaa, mitkä ovat omia päätelmiäsi, mitkä runosta suoraan poimittuja kohtia eli sitaatteja. Sitaattitekniikka ei kuitenkaan ole tärkeimpiä kriteerejä, kun vastaukselle annetaan pisteitä.

”Voiko puolalaisen runoilijan runon tulkita kritiikkinä sen aikaista kansandemokratiaa vastaan?” -Abiturientti AK

Kyllä, tulkintasi on mahdollinen ja oikein hyvä!

”Terve! Paljonko karisee pisteitä pois runotehtävästä jos on toistuvasti käyttänyt säkeistöistä vain termiä ”säe” ja puhujasta termiä ”kertoja”? Kirjoitin niin tohkeissani analyysiä, että vasta jälkikäteen hoksasin googlattuani käyttäneeni vääriä termejä” -kääretorttu

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräyksissä sanotaan hyvän vastauksen kriteerien kohdalla näin: ”Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty pääosin asianmukaisesti tekstin erittelyssä.” (Tyydyttävän kriteereissä sama kohta kuuluu seuraavasti: ”Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty tekstin erittelyssä, mutta niiden valinnassa tai käytössä voi olla puutteita.”) Eli jos vastauksessasi on havaintoja monipuolisesti, tulkinnat ovat hyviä ja muut käsitteet ovat kunnossa, voit tuollaisista virheistä huolimatta päästä hyviinkin pisteisiin. Joka tapauksessa vastauksesi arvioidaan kokonaisuutena eikä väärien käsitteiden käytöstä tehdä automaattisia pistevähennyksiä.

”Jos tulkitsi, että puolalaisen runon elämään suhtautumiseen kuului oman persoonallisuuden piilottaminen, niin onko se väärin?” -Abi 25

Ei laisinkaan! Hyvä tulkinta. Tosin runo tuntuu nimenomaan kritisoivan oman persoonallisuuden piilottamista.

”Menikö ihan metsään jos kerroin, että runojen puhujien näkemykset elämästä ovat ristiriidassa, koska ensimmäisessä runossa puhutaan kokemusten/elämysten merkityksellisyydestä ja elämän kauneudesta, mutta toisessa kerrotaan, että elämässä keskitytään nykyään enemmän saavutuksiin kuin itselle merkityksellisiin kokemuksiin/asioihin?” -alli

Kuulostaa siltä, että olet ymmärtänyt runojen idean aivan oikein! Tosin lopultahan Szymborskan runokin kannustaa etsimään elämän merkitystä muusta kuin saavutuksista.

”Entä jos en ymmärtänyt, että esimerkiksi Valan runo liittyikin ihmiselämään, vaan pohdin sitä vain luontoa ihannoivana runona... :(” -moro123

Valan runoa voi aivan hyvin tulkita myös luontolyriikkana, eikä vastauksessa edellytetä kaikkia HVP:n näkökulmien huomioimista.

”Menettääkö runotehtävässä pisteitä jos ei ymmärtänyt runojen käsittelevän elämänvaiheita? Tulkitsin muuten runojen suhtautumista elämään.” -kysyjä

Elämänvaiheet on vain yksi runojen näkökulmista tai mahdollisista tulkinnoista. Jos olet tehnyt muuten monipuolisia ja perusteltuja havaintoja, voit saada hyvätkin pisteet.

”Haittaako jos puhui toisen runon cv:stä vain hakemuksena? En tajunnut, että oli juuri cv kyseessä.” -enosaalukea

Tulkinnassa on hyvä huomioida, että runo pohtii elämän merkitystä suhteessa uran ja meriittien kaltaisiin seikkoihin, mutta sillä ei sinänsä ole väliä, käytätkö sanaa CV vai hakemus.

Sanoin, että alemmassa runossa hakemus on kaikki se mitä ihmisistä jää jäljelle ja muistiin kuoleman jälkeen. Ei siis aistihavainnot, vaan esimerkiksi avioliitot ja lapset. Sitten sanoin, että paperisilppuri on sen ihmisen unohtaminen. Oliko aivan höpöhöpötulkinta? 🫣 -höpökö?

Runon otsikko ”Curriculum vitaen kirjoittaminen” ohjaa tulkitsemaan runoa työelämän, uran ja meriittien merkitysten pohdintana. Tulkintasi ei ole aivan höpöhöpö kuitenkaan. Elämän tärkeistä asioista ja niiden muistamisesta tai unohtamisestahan runossa on kysymys.

”Pitikö runotehtävässä osata kertoa runon rakenteesta tai käyttää mitään siihen liittyviä käsitteitä?” -Tiina

Runon rakennepiirteet osaltaan vaikuttavat siihen, millainen kuva elämään suhtautumisesta runoissa syntyy, mutta hyvän vastauksen voi koostaa keskittymällä muihin runon piirteisiin ja hyödyntämällä niihin liittyviä käsitteitä.

”Moi! Tein tosiaan ton runotehtävän, mutta en muistanut, miten runon lähdeviittaus tehdään. Lähteekö siis paljon pisteitä, jos on monta kertaa viitannut runolähteeseen väärin, pelkästään : ja ”” käyttämällä?” -abi 2025

Tarkoitatko siis, että runositaateista puuttuu säe- ja säkeistörajoja osoittavat vinoviivat? Ne kuuluvat runosta kirjoittamisen konventioihin, mutta tärkeämpää on tietysti, että vastauksestasi erottuu, mikä on suoraa lainausta runoista. Ja vielä olennaisempia ovat tekemäsi havainnot ja päätelmät. Viittaustekniikan virheet eivät siis yksinään pudota pisteitä, jos vastauksesi on muilta osin kunnossa.

”Olinko oikeilla jäljillä, kun tulkitsin Szymborskan runon kertoman elämäkerran kirjoitusprosessista? Tuleeko tulkinnasta miinuspisteitä jos se ei ole alunperin ajateltu tulkinta?” -Huolestunut

Runon otsikossa mainittu Curriculum vitae tarkoittaa CV:tä eli työhakemuksen osaa, jossa yleensä luetellaan työuran kannalta merkittäviä asioita. Runo kuitenkin antaa ymmärtää, että elämässä muut asiat ovat työssä menestystä tärkeämpiä. Sikäli tulkintasi ”elämäkerrasta” ei ole ihan pielessä. Olennaisinta joka tapauksessa on tehtävänannon mukainen tulkintasi runojen sanomasta.