YTL:n sensori Mikko Puustinen vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso yhteiskuntaopin koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Onko harvinaista saada kokeesta 100 pistettä? Se oli mun tavoite, mutta tein myös pieniä virheitä ja mietin, onko mahdollista ilman virheetöntä suoritusta...” -Epätoivoinen💔

Jos vastaa kolmeen 20p tehtävään ja kahteen 30p tehtävään ovat maksimipisteet 120. Eli kyllä on mahdollista pienin virheinkin, jos vastaukset ovat muuten laadukkaita!

”Mitkä olisi sopivat merkkimäärät vastauksiin?” -Abi

Yhteiskuntaopissa ei ole tarkoituksella annettu merkkimääriä vastauksiin. Ylioppilaskoe on aina myös kypsyyskoe. Osa oppiaineen hallintaa ja kypsyyttä on se, että hahmottaa milloin on sanonut riittävästi asiaa ja milloin liian vähän tai alkaa vastata aiheen ohi. Vastauksia ei arvioida pituuden perusteella. Lyhytkin vastaus voi yltää korkeisiin pisteisiin, jos se on tiivistä asiaa. Toisaalta lienee selvää, ettei esimerkiksi sadan tai kahden sadan merkin vastaukseen mahdu vielä riittävästi.

Tehtävä 1

”Jos kirjoitin Montesquieun nimen väärin niin, lähteekö kuinka pahasti pisteitä?” -Valmiusyksikkö

Väärin kirjoitetusta nimestä ei vähennetä pisteitä, jos asian käsittely on muuten kunnossa ja vastauksesta käy ilmi, että olet ymmärtänyt mistä kirjoitat.

”Onko väärin, jos mainitsi vallan kolmijaossa mediavallan? Väheneekö vai lisääkö pisteitä?” -avuton

Mediavalta ei kuulu vallan kolmijakoon. Kyseessä lienee siis virhe. Toisaalta medialla on valtaa demokratiassa, joten median rooli on voinut pohtia osana vastausta. Vallan kolmijakoon mediavalta ei kuitenkaan sovi.

”Pistevähennystä varmaan tulee, mutta tuleeko paljon, jos: osasi kertoa moitteettomasti vallan kolmijaosta, mutta oli kirjoittanut, että Suomessa on käräjäoikeus, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus eikä maininnut hovioikeutta.” -Mikä ihmeen hovioikeus!?

Jos vallan kolmijakoa on käsitellyt oikein ja ymmärtänyt oikeusjärjestelmän roolin kolmijaossa muuten oikein, niin hovioikeuden unohtaminen ei kuulosta isolta virheeltä. Vastaukset arvioidaan aina kokonaisuutena, minkä vuoksi mitään varmaa ei voi sanoa. On kuitenkin mahdollista, ettei tällainen unohdus edes vähennä pisteitä. Mutta kuten todettua, se riippuu kokonaisuudesta.

”Onko lisäansio, jos kertoi hiukan kolmijaon historiaa?” -Abi7227

Vallan kolmijaon historia voi olla lisäansio, jos vastaus on muuten hyvä. Mikäli historia vastaa siihen, miksi kolmijakoa on pidetty tärkeänä, se on myös olennainen osa vastausta. Hiukan historiaa ei siis liene ongelma.

Tehtävä 2

”Meneeks ihan ohi aiheen, jos kerto ohjauskorosta ku se kuitenki vaikuttaa ihmisten ostovalmiuteen ja sitä myötä kysyntään eli hyödykkeiden hintaan…” -ohiaiheen…

Ohjauskorko vaikuttaa (tai pyrkii vaikuttamaan) inflaatioon, joka tietysti vaikuttaa kaikkiin hintoihin. Tämä ei siis välttämättä ole ohi aiheen. Tehtävässä haettiin kuitenkin myös mm. verotukseen, raaka-aineiden hintoihin ja työvoiman hintaan liittyviä tekijöitä. Pelkkä ohjauskorko ei siis riitä.

Tehtävä 3

”Havaitsin, että yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa ei ollut yhtään suoria kysymyksiä liittyen Euroopan unioniin. Olisiko kuitenkin esimerkiksi 3. tehtävässä haluttu, että vastauksessa käsitellään pohjoismaiden välistä yhteistyötä myös EU:n sisällä?” -Laura

Kokeessa on aina kysymyksiä kaikista yhteiskuntaopin moduuleista. EU on YH3-moduulin keskeisiä sisältöjä, mutta ei kuitenkaan ainoa. Tässä tapauksessa kysymys kohdistui pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen sisällä vielä turvallisuuspolitiikkaan/Natoon, jota käsiteltiin aineistossa. Kysymys on muotoiltu niin, että yhteistyötä EU:n sisällä voi käsitellä osana vastausta. Sitä ei kuitenkaan vaadita.

Tehtävä 4

”Miksi tehtävässä 4 Merja Kyllösen tittelinä oli kansanedustaja eikä europarlamentaarikko?” -Hurjapeikko 226

Kyllönen oli kansanedustaja aineistona olevan kolumnin kirjoittamisen aikaan. Hän siirtyi Euroopan parlamenttiin vuoden 2024 EU-parlamenttivaalien jälkeen.

Tehtävä 5

”Alentaako se esseen pisteitä paljon, jos vastauksessa kertoo jotakin väärää tietoa, mutta essee on muuten hyvä ja sisältää oikeita asioita?” -Omena

Vastaukset arvioidaan aina kokonaisuutena, minkä vuoksi tähän on vaikea ottaa kantaa. Yksittäinen pieni virhe muuten hyvän vastauksen keskellä ei välttämättä vähennä pisteitä ollenkaan. Iso virhe keskeisessä asiassa tai useat pienet virheet todennäköisesti vähentävät. ”Jotakin väärää tietoa” muuten hyvässä vastauksessa ei kuulosta siltä, että pisteitä vähentyisi ainakaan paljon. Mutta tähän ei tosiaan voi ottaa tarkempaa kantaa ilman koko vastauksen arvioimista.

Tehtävä 7

”Oliko väärin, jos tulkitsi aineiston 7.B niin, että Taloustukimus oli teettänyt kyselyn Ylen lukijoille?” -hämmentynyt

Virhe ei kuulosta isolta. Asia meni toisin päin eli Yle teetätti Taloustutkimuksella. Jos vastaus on kuitenkin muuten hyvä, niin siitä ei välttämättä tule pistemenetyksiä.

”Mitä tässä haluttiin? Itse kirjoitin vain ne erot miten ovat muuttuneet ja sitten jotain veikkauksia että miksi näin.” -Alakuloinen

7.1 tehtävässä tavoitteena on pohtia luottamusta mediaan ja huomata eroja

luottamuksessa eri ryhmien välillä. Eli erojen lisäksi tulisi tarkastella yleisemmin suomalaisten luottamusta mediaan. Aineiston perusteella on se on yleisesti vahvaa.

”7.1 riittikö tehtävässä pelkkä aineiston erittely. Eli kertoi mitä aineistosta on nähtävissä.” -Abi123

Tuollainen erittely riittää hyviin pisteisiin. Kiitettäviin pisteisiin haettiin myös kokonaisvaltaisempaa pohdintaa luottamuksesta mediaan. Aineiston perusteella on se on yleisesti vahvaa, joskin joissain ryhmissä hieman heikompaa.

”7.1 Pitikö ykköskohdassa pohtia syitä luottamuksen muutokselle, vai vaan ns poimia muutoksia aineistosta? Mietin, että vastasinko ohi, kun rupesin pohtimaan mahdollisia muutoksen syitä.” -krooninenohitehtävänannon

Tehtävässä ei suoraan kysytä syitä muutoksiin, mutta niitä voi silti käsitellä. Jos vastaus on muuten hyvä, niin syiden pohtimisen voi nähdä vahvuutena. Lisäksi kannattaa huomata, että osa muutosten syistä on itse asiassa samoja kuin taulukossa näkyvät muutokset. Tämä kytkeytyy yhteiskunnalliseen polarisaatioon.

Tehtävä 8

”Minkälaista mittaria tässä tehtävässä haettiin? Onko esim. Päästöt/BKT hyvä tapa mitata vastuullisuutta?” -123

Kysymys viittaa ilmeisesti tehtävään 8.2. Siinä haettiin ideoita siitä, miten yritysten yhteiskuntavastuuta voisi paremmin mitata. BKT ei kerro yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta tai ihmisten hyvinvoinnista eikä huomioi talouskasvun ympäristövaikutuksia. Siksi ei ei mittaa vastuullisuutta. Vaihtoehtoisissa mittaustavoissa tulisi antaa rahallinen hinta yritysten toiminnan haittavaikutuksille, esimerkiksi luonnontilaisten elinympäristöjen tuhoutumiselle. Tehtävässä riittää, että pohtii tätä. Valmista mittaria ei tarvinnut esittää.

”Siis kirjoitin myös jotain omia mielipiteitä siihen puoluetehtävään ja mielipide on negatiivinen kyseistä puolueesta niin tuleeko siitä miinus pisteitä vai ei ? Että niinkuin saako olla tosi rehellisiä omia mielipideitä?” -Abi

Ylioppilaskoe on aina myös kypsyyskoe. Osa yhteiskuntaopin oppiaineen hallintaa ja kypsyyttä on se, että osaa keskustella myös politiikasta rakentavasti. Yhteiskuntaopin kokeessa ei kysytä henkilökohtaisia poliittisia mielipiteitä tai puoluekantoja, vaan odotetaan että yhteiskunnan ilmiöistä osaa keskustella ja vastata riippumatta siitä, mitä mieltä kyseisestä asiasta on. Toisinaan kysytään perusteltuja mielipiteitä, jolloin oma näkemys tulisi perustella. Mielellään luotettavaan tietoon perustuen.

Tehtävä 9

”Kuinka paljon on mahdollista saada pisteitä jos käsitteli kokonaisturvallisuutta lähinnä ulkopoliittisesta näkökulmasta, mutta käsitteli kuitenkin hyvin laajasti eri uhkia. Eli kuinka paljon haittaa, että ei käsittely turvallisuutta sisäpoliittisesta näkökulmasta?” -Eximiantoivossa

Sensorin vastaus: Kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin ulkopolitiikka. Eli todennäköisesti pelkkä ulkoisten uhkien käsittely ei riitä ihan parhaisiin pisteisiin. Toisaalta, jos on kuten kerrot, että käsittelet ulkoisia uhkia laajasti, voi se vähän paikata puuttuvia näkökulmia. Eli voi vastauksesta voi olla mahdollista saada ihan hyvätkin pisteet.

”En ehtinyt tehdä viimeisen tehtävän viimeistä kohtaa, mutta voiko parin lauseen vastauksella saada yhtään pistettä?” -huolestunut

Jos pari lausetta ovat asiaa, niin niillä saada yhden tai muutaman pisteen. Riippuu siitä, mitä olet kirjoittanut.