YTL:n sensori Tuija Lehtonen vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Miten voi olla, että kaikki kokeen kysymykset oli melkein samasta aiheesta? Käytin esseessä ja videotehtävien vastauksissa jopa samoja lauseita.” -Maria

Toden totta! Nyt näyttää siltä, että monet kokelaat ovat sitä mieltä, että koe oli yksipuolinen. Kurja juttu, jos yleinen tunne on sellainen. Teemanahan oli luonto, jota pyrittiin eri näkökulmista tarkastelemaan. Itse asiassa ei ole huono asia, jos on onnistunut hyödyntämään jotain tehtävää myös toisessa tehtävässä. Tämä kertoo siitä, että sinulla on hyvin erilaisia kielenkäytön strategioita hallussa.

Tehtävä 1

”Tehtävässä 1.2 en ymmärrä, missä tai millä tavalla Elisa Aaltola sanoo pelkäävänsä ihmisen vaikutusta evoluutioon. Mikään vaihtoehdoista ei käynyt järkeen, joten laitoin, että hän pelkää, että ihminen voi VAIN sopeutua evoluutioon, sillä hän puhui kyllä evoluutioon vaikuttamisesta, mutta ei hän sanonut pelkäävänsä sitä..” -Nuori

Näyttää siltä, että tehtävä 1.2 on aiheuttanut paljon murhetta ja harmia. Kaikki monivalinnat ja niiden vastaukset käydään läpi, ja jos jossakin yksittäisessä tehtävässä huomataan virhe tai monitulkintaisuus, kyseinen tehtävä hylätään kokeesta eikä sitä oteta pisteisiin mukaan.

”Miksi tehtävässä 1.2 luki hän pelkää**, kun se ei liittynyt aiheeseen?” -bj**

Jos monivalinnoissa käy ilmi, että jossakin sen tehtävässä on virhe, kyseistä tehtävää ei arvostella, vaan se jätetään pois.

Tehtävä 2

”2.5 kohdassa perustelin vastausta esittämällä Leena Järven mainitseman ”kolme-kolmekymmentä-kolmesataa” sääntöä, mutta samalla kerroin, että liian tiivissä kaupungissa on enemmän päästölähteitä. Huomasin sittenkin, että vastauksessa piti olla väljä eikä tiivis. Onko se niin suuri virhe, että voisi mennä nollille?” -Abi

En usko, että menee nollille, koska tehtävässä oli kaksi osaa: täytyi käsitellä liian tiivistä sekä väljää kaupunkia. Pistemäärä riippuu siitä, miten muu osa tehtävästä meni. Pidetään peukkuja!

”Voiko 2.1 tehtävästä saada täysiä pisteitä jos ei ole itse päätellyt mistä nämä ongelmat aiheutuu, eikä videollakaan selitetty miksi kaikki ongelmat aiheutuvat yhtä tarkasti kuin hyvän vastauksen piirteissä.” -Matsku

Taas kerran on vaikea antaa selkeää vastausta näkemättä tekstiäsi. Sensorikokouksessa käydään läpi paljon erilaisia vastausmahdollisuuksia, jonka jälkeen tehdään yhteiset linjaukset siitä, miten lopulliset pisteet tehtävästä muodostuvat ja mitkä asiat riittävät täysiin pisteisiin.

”Kuinka paljon pisteitä voi menettää, jos lukutaidon viimeseen kohassa anto ymmärtää, että Sini Malminniemi oli myös sen tutun lisäksi historioitsija?” -paniikki

Ei paniikkia! On vaikea arvioida vastauksen pistemäärää tässä, kun ei ole mahdollisuutta nähdä kokonaista vastausta. En kuitenkaan uskoisi, että kovin suuresta pistemäärän pudotuksesta on kysymys, koska tehtävässä täytyi arvioida molempien tekstien luotettavuutta, jolloin yhden perustelun painoarvo ei ole yksinään kovin suuri.

”Hvp:ssä lukee, että liian väljässä kaupungissa on enemmän niitä päästölähteitä. Itse kirjoitin vahingossa liian tiivissä kaupungissa. Muut asiat oli mainittu. Lähteekö nollille ja kuinka paljon miinusta tulee?” -Itkevä abi

Nyt ei kannata itkeä, vaan olla iloinen, että päivä on pulkassa. Tietysti on harmi, että sanat menivät väärinpäin. Jos muut asiat ovat kunnossa, niin vastaus ei mene nollille. Sinullahan on siinä tapauksessa ainakin yli puolet oikein. On hyvä myös muistaa, että yksittäisten kuuntelutehtävien pistemäärä on pieni, jos niitä vertaa esimerkiksi pitkään kirjoitustehtävään tai tekstin ymmärtämiseen.

Tehtävä 2

Tehtävässä 2.5 kysyttiin ”miksi? perustele?”, mikä oli harhaanjohtavaa. Ajattelin, että kysymys tarkoitti perustelujen antamista sille, miksi valitsin juuri kyseisen vastauksen 2.4:ssa. Perustelin valintani esimerkiksi sillä, että videossa ei käsitelty muita vaihtoehtoja laajasti. Kuitenkin HVP:ssä on täysin eri vastaus. Menetänkö tässä pisteitä?

Totta! Kysymyksen voi ymmärtää myös noin. Nyt tuli sensoreille lisätöitä. Otamme myös tämän näkökulman käsiteltäväksi. Katsotaan sitten, muuttuuko HVP.

Tehtävä 3

”Tehtävässä 3.1 kysytään, miksi videon alussa mainittu vanha kaivos aiheuttaa sulkemisensa jälkeenkin ongelmia. Laitoin mitä ympäristöongelmia se aiheuttaa, eli esimerkiksi sen, että siltä valuu raskasmetalleja Suomenlahteen ja siltä on jäänyt kaivannaisjätettä. HVP:ssä näitä mun vastauksia ei ole. Onko teidän mielestä väärin laittaa, mitä ongelmia se kaivos aiheuttaa?” -Väsynyt

Tämä menee varmasti meidän sensoreiden yhteiseen tarkasteluun, sillä videon alussa sanotaan: ”Mut tän kaivoksen tarina ei oo kuitenkaan kokonaan päättynyt. Kaivoksesta valuu yhä raskasmetalleja lähivesistöön, ja sitä kautta Suomenlahteen. Eikä tää oo ainoa kaivos, joka aiheuttaa ympäristöongelmia.” Katsotaan siis, muuttuuko HVP tämän osalta.

Tehtävä 4

Mainitsin tehtävään 4.1 yhdeksi luontosuhteeksi romantiikan aikakauden. Onko se väärin, sillä sitä ei ollut hvp. Viime syksynä pisteraja arvosanaan L oli 201, mikä näyttää olevan eka kerta, kun raja ylittää 200:n. Tulevatko S2 kokeiden pisterajat olemaan korkeampia tästä lähtien vai oliko se erikoistapaus?” -s2kirjoittaja

On hyvä muistaa, että nykyinen HVP ei ole vielä lopullinen. Lopullinen julkaistaan myöhemmin, kun sensorit ovat käyneet yhdessä valtavan kasan vastauksia läpi sekä tehneet niiden pohjalta havaintoja ja huomioita myös muista mahdollisista vastauksista, joita ensimmäisessä HVP:ssä ei ole. Näin ollen joskus HVP voi muuttua jonkun tehtävän osalta paljonkin. Romantiikan aikakausi menee siis tarkasteluumme.

Sitten pisterajoista: Lautakunta päättää arvosanojen pisterajat kullakin tutkintokerralla erikseen, kun arvostelutyö on saatu päätökseen. Arvosanojen pisterajat määritetään varsinaisten kokelaiden saamien pisteiden perusteella, ja tämän vuoksi pisterajat muuttuvat aina vähän vuodesta toiseen. Pisterajojen määrittäminen on sen verran monimutkainen prosessi (minun mielestäni), että laitan tähän linkin YTL:n sivuille, missä prosessi on avattu: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/pisterajat

Kysymykseesi vastaisin siis, että emme koskaan tiedä ennakkoon, mihin L:n pisteraja asettuu. Se on meille kaikille aina pieni yllätys

”Jos merkkiraja on 450 ja kirjoitin 479 merkkiä, vaikuttaako se pisteisiin? Ja jos jätin vastaamatta kokonaan tehtävään, vähennetäänkö minulta pisteitä vai laitetaanko vain 0/5?” -olivaikeayokoe

Pieni ylitys ei haittaa. Tekstejä katsotaan kokonaisuuksina. Jos merkkimäärän ylitys tuo tekstiin saman asian toistoa tai on ohi teeman, silloin sillä on merkitystä, joten nyt ei huolta!

Jos taas jokin tehtävä jää vastaamatta, se arvioidaan vain 0 pisteeksi. Mitään ylimääräisiä vähennyksiä ei tule 🙂

Tehtävä 6

”Pitkässä kirjoitelmassa piti käyttää lähteenä luontokuvia. Hyödynnetäänkö kuvaa aineistona samalla tavalla, kuin esimerkiksi uutista, jolloin täytyy viitata aineistoon kunnolla?” -luontokuva

Aineistoon voi viitata tekstissä monella tavalla, esim. mainitsemalla aineiston nimen tai numeron, kun aineistoja on useita. Tärkeintä on se, että lukija ymmärtää, että käytät tekstissäsi aineistoa, ja mistä aineistosta kirjoitat.

”Kirjoitelmassani poikkesin hieman luonnon teemasta, koska en keksinyt mitään kirjoitettavaa, joka liittyisi tekstini aiheeseen. Mikään vaihtoehdoista ei herättänyt juuri ajatuksia, eikä valinnanvaraa ollut paljon. Haittaako, että poikkesin aiheesta?” -opiskelija

Pakkohan ei ollut kirjoittaa vain luonnosta, vaan mahdollisuuksia ja vapauksia tekstin rakentamiseen ja käsittelytapaan on todella paljon, koska tehtävissä voi keksiä myös oman otsikon aineiston ympäriltä. Jos olet kirjoittanut esim. aineistotehtävässä aineistoa käyttäen ja käyttänyt sitä tehtävänannon mukaisesti, niin ongelmaa tuskin on. On taitavaa ja hienoa, jos tekstiä pystyy viemään yhteiskunnan tasolle tai jonkin uuden näkökulman suuntaan!

Tehtävä 9

”Mitä jos teksti on ”täydellinen”, mutta poikkeaa vähän tehtävänannosta. Esimerkiksi ei viittaa aineistoon tarpeeksi.” -@palmunainen

Jaa-a. Vaikea kysymys. On aika lailla mahdoton arvioida tässä, onko aineistoon viittaaminen ollut tekstissäsi riittävää. Joten valitettavasti yleisellä tasolla voi vain todeta, että ongelma olisi silloin, jos vaadittua lähdeaineistoa ei ole käytetty lainkaan.