Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Rajoitusten kiristäminen jatkuu: nyt vuorossa ovat uskonnolliset tapahtumat – Vantaa haluaa 20 henkilön kokoontumisrajoituksen kirkkoihin ja moskeijoihin

Vantaan kaupunki, maahanmuuttajajärjestöt ja uskonnollisten yhteisöjen johtajat taistelevat yhdessä koronaa vastaan.

Kyltti jossa lukee Vantaan kaupungintalo. Takana näkyy kaupungintalo jonka seinällä on Vantaan vaakuna.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen tapasi uskonnollisten yhteisöjen johtajat tänään ja maahanmuuttajajärjestöjen edustajat perjantaina. Kuva: Kristofer Andersson / Yle
  • Miika Koskela
  • Petri Kosonen

Viime päivinä on uutisoitu koronatautiryppäistä pääkaupunkiseudun alueilla, joissa on paljon vieraskielistä väestöä.

Vantaalla joka viides puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Kaupunki tiivistää nyt yhteistyötään maahanmuuttajajärjestöjen ja uskonnollisten ryhmien kesken tehostaakseen viestintää koronarajoituksista.

– Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki, ja on erittäin tärkeää, että meillä on hyvä yhteistyö meidän maahanmuuttajajärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo.

Viljanen vetosi tänään uskonnollisiin johtajiin, jotta ne rajoittaisivat kokoontumiset enintään 20 henkilöön. Aluehallintoviraston (Avin) antama määräys ei tällaista edellytä.

– Me toivomme, että moskeijoihin, kirkkoihin ja rukoushuoneisiin ei otettaisi yli 20:tä henkilöä seuraavan kolmen viikon aikana. Tällä hetkellä pandemia leviää Vantaalla erityisesti perhepiireissä ja yksityisissä tapahtumissa.

– Meillä on tavoite, että seuraavan kolmen viikon aikana oikein tsempataan, ja saadaan taudin leviäminen taitettua, jotta saadaan pelastettua myös työpaikat sekä rauhallinen joulu.

Suomen islamilaisen Diyanet-yhdyskunnan Arslan Taskin kiittelee kaupungin aloitteellisuutta vakavassa koronatilanteessa. Hän kertoo, että kaupungin toivomukseen aiotaan vastata.

– Meidän moskeijassa noudatetaan kahden metrin turvavälejä, ja otamme rukoushetkiin sisään vain 20 henkilöä. Ihmiset ymmärtävät, että korona-aikana rajat ovat tällaiset.

Taskinin mukaan koronan leviämistä vieraskielisessä väestössä voi osin selittää huono tiedonkulku.

– Jos ei ole ymmärtänyt rajoituksia oikein, ja ei voi seurata, mitä lehdissä kirjoitetaan, se voi olla yksi syy.

Maahanmuuttajajärjestöt yhdistivät voimansa juuri ennen koronaa

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen tapasi jo viime viikolla kaupungin maahanmuuttajajärjestöjä.

Vantaan Venäläinen Klubi, Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Itä-Vantaan somalikulttuuriyhdistys ja Sahan-seura yhdistivät voimansa alkuvuodesta ja hoitavat nyt koronatiedotusta yhteisen hankkeen alla.

Vantaan venäläisen klubin Svetlana Tchistiakova kertoo, että venäjän, somalin ja arabian kielille käännetyt koronatiedotteet tavoittavat tuhansia kaupunkilaisia Facebookin, Whatsappin ja sähköpostilistojen välityksellä.

Hän arvioi, että järjestöjen, viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen koronatiedotuksen tavoittamattomissa on enää ani harva.

– Ongelmia on yhteiskunnasta irrallaan olevien esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja paperittomien tavoittamisessa.

Tartuntaryppäiden esiintymistä vieraskielisissä vähemmistöissä Tchistiakova selittää pääasiassa yhteiskunnallisilla syillä.

– Tartuntoja esiintyy runsaasti maahanmuuttajataustaisilla, koska monella on suuri perhe, pieni asunto, monta sukupolvea yhdessä, riskialtis työ ja vähän etätyömahdollisuuksia.

Lue myös:

Epidemia leviää nyt Uudellamaalla nuoremmissa ikäluokissa ja radan varressa – katso lähetyksestä HUSin uusimmat tiedot tilanteesta

Itäkeskuksessa kerrotaan väsymyksestä taistelussa koronaa vastaan – "Se tulee, jos on tullakseen. En jaksa enää välittää niin paljoa"

Maskisuositus tulee tänään voimaan pääkaupunkiseudun yläkouluihin – oppilaat ottavat sen tosissaan: "Olen huojentunut, että en laita muita riskiin"