Mäkihypyn ja yhdistetyn kuumaksi puheenaiheeksi nousi viime viikonloppuna Rukan maailmancupissa hyppypuvut. Mäen huippumailla puvuissa oli muita maita enemmän tilavuutta, mikä voi tuoda etua tiukkalinjaisiin pukuihin verrattuna useita metrejä hypyn pituudessa.
Selkeimmin eron huomaa hyppypuvun haarasta, joka osalla hyppääjistä roikkuu liki polvitaipeessa, kun taas esimerkiksi Suomen yhdistetyn miesten mäkipuvut muistuttavat hiihtoasuja.
Torstaina Ilta-Sanomat kertoi, että Suomen yhdistetyn maajoukkuekin on huijannut mittaustilanteessa. Nyt päävalmentaja Petter Kukkonen myöntää myös Yle Urheilulle, että käski ensi kertaa ennen tätä kautta suomalaisurheilijoita tunkemaan alushousuihin tiskirättejä mittaustilanteeseen, jotta puvun haaraan saataisiin enemmän tilavuutta.
– Suomi on nyt osa ongelmaa. Häpeän sitä, että näin pääsi käymään ja me sorruimme vilppiin ja sääntöjä venyttämään. Siinä mielessä olen paha ihminen ja kannan kyllä vastuun siitä, jos tästä asiasta jotain tulee.
Kaikki eivät Kukkosen käskyjä noudattaneet. Yksi heistä on Suomen yhdistetyn kärkiurheilijoihin lukeutuva Ilkka Herola.
– Ei ole Petter Kukkonen minun boksereitani tutkinut, enkä ole tiskirättejä housuihini työntänyt. Jokainen voi tätä kommentoida omalta osaltaan, hän sanoi Yle Urheilulle perjantaina.
Kukkonen kertoi, että viime viikonlopun jälkeen häneen ovat olleet yhteydessä useat urheilijat sekä mäkihypyn ja yhdistetyn valmentajat, jotka ovat kertoneet vielä räikeämmistä huijauskeinoista mittaustilanteessa. Kukkosen mukaan lukuisat maat ovat syyllistyneet vilppiin, ja osa muiden maiden urheilijoista on tunkenut alushousuihinsa mittaustilanteessa peräti pesusieniä.
Minä päävalmentajana kannan vastuun tästä asiasta. Hyppäsimme hiihtopuvuilla ja olemme ainoat, jotka ovat olleet rehtejä tämän asian suhteen.
Petter Kukkonen
Vaikka Suomi on pukukikkailussa jäljessä, ei heikkoja esityksiä mäessä voi laittaa yksin varusteiden piikkiin, sillä suomalaisilla on ollut selviä tekniikkavirheitä tekemisessään.
– Kyllä minä koin esimerkiksi koko viime talven ajan, että olimme välineellisesti ihan riittävän hyvällä tasolla koko ajan. Valmentajat ja joku muu voi olla eri mieltä, mutta minä koen, että olemme olleet oikealla suunnalla ja riittävän tasapuolisessa asemassa. Sen takia se ei ole herättänyt huolta, Herola sanoo.
Suomi myönsi huijauksensa julkisesti ensimmäisenä yhdistetyn maailmancupiin osallistuvista maista. Kukkosen mukaan on mahdollista, että Suomelle tulee vilpistä seuraamuksia. Jos mikään muu maa ei myönnä vilppiä, Suomi voi olla ainoa rangaistava maa.
– Minä päävalmentajana kannan vastuun tästä asiasta. Hyppäsimme hiihtopuvuilla ja olemme ainoat, jotka ovat olleet rehtejä tämän asian suhteen.
Rukan maailmancupin jälkeen Suomen maajoukkue puhui huijaamisesta yhdessä.
– Olen omasta joukkueestani ylpeä, että kun tämä asia nostettiin saman tien framille ja todettiin, että teimme väärin, eikä näin voi jatkaa, he olivat heti samaa mieltä. Me pelaamme avoimin kortein tästä hetkestä eteenpäin.
Kukkonen: Maiden välillä eri säännöt
Kukkonen puolustaa Suomen vilppiä sillä, että hänen mukaansa yhdistetyssä on nykypäivänä pakko huijata.
– Sijoitamme valtavan määrän aikaa, urheilijoiden unelmia, hikeä, verta ja kyyneliä tähän lajiin. Voiko se jäädä siitä kiinni, että menemme kilpailuihin, emmekä ole lähtökohtaisesti samalla viivalla muiden kanssa?
Päävalmentaja antaa viime kesältä esimerkin maajoukkueiden eriarvoisuudesta. Kun Suomi oli heinäkuussa leirillä Itävallan Villachissa, joukkue pyysi kansainvälisen hiihtoliiton FISin mäkipukujen tarkastajan Sepp Gratzerin paikalle.
Voitte vain kuvitella, mitä ajatuksia se herättää, kun meille valehdellaan päin kasvoja, ettemme saa tiettyjä asioita käyttää, koska ne ovat säännöissä kielletty ja kuitenkin havaitsemme, että kauden alussa kilpailijamaat käyttävät niitä ja huijaavat muillakin osa-alueilla kuin mittaustilanteessa.
Petter Kukkonen
Kukkosen mukaan Suomen joukkue esitti Gratzerille ehdotelman, jonka mukaan hyppypuvun sauma tuotaisiin puvun etupuolelle.
– Hän sanoi yksiselitteisesti, että tämä ei ole sallittua. Tietenkin kunnioitimme sitä sääntöä, kuten muitakin mittaustilannesääntöjä. Havaitsimme kuitenkin Wislan maailmancupissa ja Rukalla, että kaikki suurimmat maat, parhaat urheilijat mäkihypyssä ja yhdistetyssä käyttävät nimenomaan tätä saumaa etupuolella ja sillä saa tehtyä kilpailuetua. Silloin puvun muodosta saa erilaisen, päävalmentaja sanoo ja jatkaa:
– Voitte vain kuvitella, mitä ajatuksia se herättää, kun meille valehdellaan päin kasvoja, ettemme saa tiettyjä asioita käyttää, koska ne ovat säännöissä kielletty ja kuitenkin havaitsemme, että kauden alussa kilpailijamaat käyttävät niitä ja huijaavat muillakin osa-alueilla kuin mittaustilanteessa.
Pukukikkailussa suuressa osassa on urheilijoiden mittaaminen. Silti Kukkonen ei laita huijauskulttuuria FISin yhdistetyn mittauksista ja varustetarkistuksista vastaavan Guntram Krausin piikkiin. Kraus ei esimerkiksi voi pyytää nähdä urheilijoiden alushousujen sisään mittaustilanteessa, vaikka hän näkisi selvästi, että housuissa on täytettä.
Lue lisää:
Päävalmentaja kaipaa muutoksia Kansainvälisen hiihtoliiton FISin toimintaan. Hän kritisoi FISiä esimerkiksi koronaviruspandemian aikaisissa toimissa, Rukan koronakuplan hoidossa ja liiton pääsihteerin Sarah Lewisin eron tiedottamisessa.
– Minun nähdäkseni FISin toimintakulttuuri on pitkän aikaa ollut mädäntynyt. Hyvin monella tasolla näkyy tällainen hyvin outo toimintakulttuuri, joka heijastuu meidän lajissamme tähän pukusäätämiseen.
– FISissä on monenlaisia erilaisia komiteoita. Muun muassa välinekomitea, jossa tiettyjen maiden edustajat hyvin mustasukkaisesti puolustavat omien maidensa saavutettuja kilpailuetuja. Sitten he monenlaisten meriselitysten kautta torpedoivat hyvät esitykset, eivätkä lajit pääse sitä kautta kehittymään.
Härski kikkailu on jatkunut vuosia
Vaikka pukukikkailu nousi nyt suuresti otsikoihin, Ilkka Herola huomauttaa, että urheilijoille se on ollut arkipäivää jo kymmenen vuotta.
Hän konkretisoi mittaustilanteen ongelmia kuvittellisella esimerkillä: urheilijan jalan pituus on voinut olla neljä senttiä lyhyempi esimerkiksi neljän vuoden takaisessa mittauksessa kuin mitä se nyt on. Jalan lyhentyminen neljällä sentillä on fyysisesti mahdotonta.
– Mittaustilanteessa on mahdollista vaikuttaa jalan pituuteen. Jos on niin kevyt, ettei tarvitse pituutta suksen mittaan, voi lyhentää omaa pituusmittaa koukistamalla polvia tai painamalla haaroista alemmas. Jos se hyväksytään mittaustilanteessa, se on minun mielestäni vähän erikoista, koska se ei ole sen mittauksen idea, että siinä voisi manipuloida tilannetta.
Herolan mukaan aloite pukukikkailun lopettamiseksi tuli Suomen maajoukkueen valmentajilta, mutta myös maajoukkueurheilijat olivat sitä mieltä, että asialle on tehtävä jotain. Hän toivoo, että nyt lennokkaasti alkanut keskustelu ei mene toisten syyttelyksi, vaan että selvitettäisiin kaikkien maiden urheilijoiden mielipide asiaan. Asiassa edettäisiin enemmistön toiveen mukaan, on se sitten pukukikkailun jatkaminen tai lopettaminen.
Herolan mielestä on ongelmallista, että mittaukset tehdään suljettujen ovien takana. Hän itse toivoo mittaustilanteeseen avoimuutta. Yksi mahdollisuus tälle on, että kehonmitat otettaisiin uudelleen niin, että paikalla on lääkäri ja urheilijat olisivat mittaustilanteessa ilman alushousuja.
– Jos ei ole avoimuutta, se herättää aina epäilyksiä ja se lumipallo pyörii. Jokainen näkee omilla silmillään, että puvuissa on aika isoja eroja. Henkilökohtaisesti minä olen sitä mieltä, että se mittaustilanne pitäisi saada sellaiseksi, ettei ole mahdollista valita, minkä mittaiset jalat sinulla on.
Ylipäätään Herola kokee, että sääntöjä on nykyisin suuri määrä ja on epäselvää, miten niitä tulkitaan. Se aiheuttaa urheilijoissa epävarmuutta. Tuskaa urheilija kokee myös siitä, että kiharaisten sääntöjen takia erilaisia pukuja tehdään kauden aikana valtava määrä testattavaksi.
– On aina ikävää, että se vie hirveästi aikaa, vaivaa ja rahaa, että joudutaan testaamaan hirveä määrä pukuja. Se on resurssien haaskaamista.
– Jollekin nousevalle juniorille esimerkiksi on aika vaikea tilanne, jos tietää, että vaatii kauhean kehitystyön ja mielettömän monta eri osa-aluetta pitää olla hanskassa ennen kuin välineen voi saada kuntoon, vaikka olisi teknisesti ja fyysisesti sillä tasolla, että voisi menestyä. Se on yksi suuri kynnys lisää junioreille ja nouseville urheilijoille.
Kukkosella Hiihtoliiton tuki
Suomen Hiihtoliitto on nyt ryhtynyt toimiin yhdistetyn pukukikkailussa. Toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kertoo, että liitto aikoo kutsua koolle mäkihypyn asiantuntijoita, mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtajan Lauri Kettusen, FISin mäkikomitean puheenjohtajan Mika Kojonkosken ja FISin varustekomiteaan kuuluvan Mikko Virmavirran. Heidän kanssaan on tarkoitus keskustella siitä, miten asiassa on mahdollista edetä.
Selvitämme, täyttävätkö testitilanteen toimet ja muutamat muut asiat kilpailumanipulaation piirteet. Jos näin olisi, silloin täytyy löytyä urheilijoita suojaavia lakeja.
Petter Kukkonen
Kukkosen mukaan nyt tutkitaan jopa kisamanipulaation mahdollisuutta.
– Selvitämme, täyttävätkö testitilanteen toimet ja muutamat muut asiat kilpailumanipulaation piirteet. Jos näin olisi, silloin täytyy löytyä urheilijoita suojaavia lakeja. Tätä selvitämme liiton osalta, että saisimme vähän isommat hartiat tilanteeseen, jotta voisimme lähestyä FISiä.
Hämäläinen rauhoittelee, ettei liitto ole pyytämässä lakimiesarmeijaa hätiin.
– Varmaan se ensimmäinen lähtökohtainen tilanne on, että avaamme FISin suuntaan keskustelun, onko meillä selvästi eriävä näkemys tässä. Sitten katsotaan, mistä näkemyserot johtuvat. Selvitämme asiaa ensin, ennen kuin lähdemme lakimiespuolelle menemään. Luulen, että sille puolelle ei loppukädessä kannata tai tarvitse mennä.
Toiminnanjohtaja myös vakuuttaa, että Kukkosen pesti ei ole vaarassa. Kukkonen on toiminut yhdistetyn päävalmentajana vuodesta 2012 lähtien. Hän solmi keväällä uuden 2+1-vuotisen jatkosopimuksen.
Mäkihypyn pukukikkailusta keskustellaan lauantaina Ylen Urheilustudiossa kello 15.35 alkaen.
Päivitetty kello 18.14. Korjattu Itävallan leirillä ollut FIS:n edustaja Sepp Gratzeriksi Guntram Krausin sijaan.
Lue myös:
