Ilman laillista lupaa Suomessa olevilla on suuri riski joutua monenlaisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan kohteeksi.
– Minulta kysytään usein, kannattaisiko 10 eurolla tehdä 12 tuntia töitä. Kymppi on iso raha, jos täytyy ostaa vaikka Uffilta talvikengät, eikä henkilöllä ole virallista työnteko-oikeutta, sanoo Suojattomat-hankkeen projektipäällikkö Anne Hammad.
Diakonissalaitoksen Suojattomat-hanke auttaa Suomessa olevia paperittomia.
– Meidän neuvomme on, ettei tällaisiin hommiin ei pidä lähteä. Kerromme, että jos annat pikkurillin, se voi pahimmillaan johtaa täysivaltaiseen ihmiskauppaan.
Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisten ihmiskauppasopimusten valvontajärjestöiltä, ettei ihmiskaupparikollisuuteen ole riittävästi puututtu.
Nyt hallitus haluaa korjata tilanteen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli tänään perjantaina laajan toimintaohjelman, joka sisältää yli 50 toimenpidettä.
– Tavoite on tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhrit. He saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Ihmiskauppaa torjutaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, Henriksson lupasi.
Ihmiskauppa on piilorikollisuutta.
Kukaan ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on ihmiskaupan uhreja. Viime vuonna Rikosuhripäivystys, Pro-Tukipiste, Pakolaisneuvonta ja Monika-Naiset liitto tunnistivat omissa palveluissaan yhteensä 120 ihmiskaupan uhria.
He joutuvat usein tekemään töitä esimerkiksi ravintoloissa tai rakennuksilla ilman korvausta tai hyvin pienellä palkalla. Osa uhreista joutuu myymään itseään.
– Ihmiskauppa on kannattavaa rikollisuutta, jossa rikoshyöty on merkittävä ja kiinnijäämisriski on pieni, Henriksson sanoi.
Poliisi ei osaa aina tutkia ihmiskaupparikoksia
Viranomaiset eivät läheskään aina tunnista ihmiskauppaa.
Toimenpideohjelman laatinut työryhmä totesi, että "ihmiskaupan mahdollisuutta ei aina osata ottaa huomioon esitutkinnan alussa".
Helsingin Sanomien muutama viikko sitten julkaisema laaja selvitys kertoi, että poliisi on keskeyttänyt tai jättänyt tutkimatta useita tapauksia, joissa oli tehty tutkintapyyntö ihmiskaupasta. Apulaisoikeusasiamies kertoi jutun julkaisun jälkeen tekevänsä selvityksen poliisin ihmiskauppatutkinnoista.
Jotta uhrit saisivat apua ja syylliset saataisiin vastuuseen, viranomaisten ammattitaitoa pyritään nyt lisäämään. Käytännössä tarkoitus on parantaa poliisien, syyttäjien ja tuomarien kykyä havaita ihmiskauppa.
Helsingin poliisi perusti keväällä erikoisryhmän, joka tutkii seksi- ja työperäistä ihmiskauppaa sekä parittamista. Oikeusministeri on toiveikas, että poliisin ammattitaito lisääntyy.
– Olen iloinen, että hallitus antoi resurssit tälle yksikölle. Ja olen luottavainen, että tällä panostuksella voidaan lisätä poliisin osaamista.
Turvakoteja ihmiskaupan uhreille?
Myös sosiaalialan ammattilaisia ja opettajia pyritään kouluttamaan huomaamaan ihmiskaupan uhrit.
Nyt myös selvitetään, millaisia turvallisia asumisratkaisuja uhreille voisi olla.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää, kuinka tämä (asumisratkaisu) tulisi Suomessa tapahtua. Selvitystyö valmistuu vuoden loppuun mennessä, kertoi tiedotustilaisuudessa ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth.
Suomessa ei ole tällä hetkellä ihmiskauppauhrien turvakoteja.
Tähän asiaan on kiinnittänyt "erityistä huomiota" Euroopan neuvoston ihmiskaupanvastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA), todetaan toimenpideohjelmassa.
Anonyymeja keskusteluja poliisin kanssa
Suojattoman-hankkeen projektipäälliköllä on hyviä kokemuksia Helsingin poliisista. Paperittomat ovat voineet tietyissä tapauksissa keskustella poliisin kanssa anonyymisti.
– Useita heitä (paperittomia) pelottaa lähteä Pasilan mäelle (Pasilan poliisitalolle). Henkilöt ovat voineet tavata poliisia jossain muualla ja jutella poliisin kanssa kertomatta nimeään. Sitten kun luottamus on rakentunut, henkilö on voinut tehdä myöhemmin normaalisti nimellään rikosilmoituksen, Anne Hammad kertoo.
Toimenpideohjelman laadinnassa on kuultu eri järjestöjä. Myös Hammad on ollut kuultavana ministeriössä. Hän pitää pääosin hyvänä hallituksen eilen hyväksymää toimenpideohjelmaa.
–On huojentavaa, että viranomaiset ovat heränneet ja ohjelma on luotu, hän sanoo.
Lue lisää:
