Viime vaalikaudella Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Lainetta (kesk.) syytettiin epäasiallisesta käyttäytymisestä, autoritäärisestä johtamisesta ja poliittisesta puolueellisuudesta kaupungin asioiden hoidossa.
Marraskuussa 2020 kuusi Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsentä ja neljä varajäsentä laati muistion, jossa he kävivät läpi yksityiskohtaisesti tilanteita, joissa edellämainitut asiat ilmenevät.
Muistion mukaan Laine on kokouksissa pelotellut tai uhkaillut oikeustoimilla ja läksyttänyt tai jopa nolannut niitä hallituksen jäseniä, jotka ovat esittäneet muutosehdotuksia hänen esityksiinsä.
Viime kesäkuussa kaupunginhallitus päätti muistion olevan julkinen, mutta kaupunki ei suostunut luovuttamaan sitä ulkopuolisille. Muistio tuli julkiseksi nyt tammikuussa hallinto-oikeuden päätöksellä.
Savonlinnan poliittinen tilanne on ollut pitkään sotkuinen. Viime vaalikaudella moni päättäjä pelkäsi, että kaupunki menettää oman päivystävän sairaalan maakuntauudistuksen myötä.
Epämieluisa kysymys johti huutamiseen
Kaupunginhallituksen kokouksissa varapuheenjohtajat Eija Stenberg (sd.) ja Seija Puputti (kok. nykyään liik.) ovat esittäneet kaupunginjohtajalle usein kysymyksiä tai tehneet vastaesityksiä hänen aloitteisiinsa.
Näissä tilanteissa he ovat joutuneet Janne Laineen arvostelun ja Stenbergin mukaan jopa huutamisen kohteeksi.
– Kysyin eräästä yhtiöstä ja sen toimista. Reaktio oli arvostelua ja kovaäänistä huutamista. Sanoja en voi kertoa, mutta se oli tällainen sanallinen hyökkäys, Stenberg kertoo.
Hallituksen varajäsen Aila Makkonen (sd.) on ollut todistamassa tilanteita.
– Olin ihan kauhistunut, kun olin ensimmäistä kertaa kokouksessa. Kaupunginjohtajan äänen koveneminen ja tietynlainen uhkailu, se oli ihan ihmeellistä. En osannut sanoa siihen mitään. Kysyin muilta, että onko täällä aina tällaista.
Laine kiistää väitteet epäasiallisesta käytöksestä.
– Se ei pidä missään nimessä paikkaansa. Minulla on todistajanlausunnot kaupunginhallituksen puheenjohtajalta ja hallituksen muilta jäseniltä. Niiden perusteella olen toiminut asiallisesti ja virka-asemani mukaisesti.
Savonlinnan kaupunginhallituksessa oli viime kaudella 11 jäsentä. He jakaantuivat Laineen puolesta ja vastaan.
Muistion allekirjoittaneet ovat SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden jäseniä, lisäksi mukana oli yksi puolueensa linjasta poikennut keskustalainen.
Lainetta puolustavan todistajanlausunnon ovat antaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka (kesk.), kolme kaupunginhallituksen jäsentä ja yksi varajäsen, kokouksiin osallistuneet kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. He edustavat keskustaa, perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja.
– Tämä on ihmisten subjektiivisesti kokemaa. Itse en ole kokenut sillä tavalla, että kaupunginjohtaja olisi huutanut. Jos äänen korottaminen on huutamista. Kuka meistä ei ääntään korota, sanoo Kirsi Torikka.
Lausunnoissa häiriköiksi leimataan kritiikkiä esittäneet Stenberg ja Puputti.
"Aika ajoin hallituksen puheenjohtaja on joutunut puuttumaan kokouksissa hallituksen varapuheenjohtajien Eija Stenbergin ja Seija Puputin puheenvuoroihin ja heidän esittämänsä kritiikki kaupunginjohtajaa kohtaan ei ole aika ajoin ollut asiallista", lausunnoissa todetaan.
Stenbergin mukaan väite ei pidä paikkaansa.
– Emme ole käyttäytyneet epäasiallisesti. Tuo on tehty vain sen takia, että meitä halutaan mustamaalata, Stenberg sanoo.
Puputin mukaan puheenjohtaja Torikka ei ole pystynyt osoittamaan, että hän olisi käyttäytynyt kokouksissa asiattomasti.
– Asioissa on monta näkökulmaa, ja niistä pitää pystyä keskustelemaan. Olemme erilaisia persoonia, ja asiakeskeisyys on tärkein, Puputti sanoo.
Muistion allekirjoittaneet olivat hallituksen kokouksessa enemmistönä, joten hallitus päätti käynnistää kaupunginjohtajan luottamuksen arvioinnin marraskuussa 2020.
Pian sen jälkeen tehtiin valtuustoaloite kaupunginjohtajan irtisanomiseksi. Aloitetta kannatti lähes puolet valtuutetuista, 23. Vastustajia oli 27.
Taustalla poliittiset erimielisyydet sotealueesta
Lokakuussa 2020 maan hallitus päätti, ettei Savonlinna saa vaihtaa maakuntaa soteuudistuksen yhteydessä. Keskustelu kaupunginjohtajan erottamisesta alkoi pian tämän jälkeen.
Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin ympärille muodostunut ryhmä ajoi aluetta liittymään Pohjois-Savoon. He ajattelivat, että maakunnan vaihto takaisi oman päivystävän sairaalan säilymisen, eikä se jäisi Mikkelin sairaalan jalkoihin.
Keskustan linja oli, ettei nykyisiä maakuntia hajoteta. Puolueen savonlinnalaiset valtuutetut omaksuivat saman kannan. Myös Janne Laine on keskustan jäsen.
Kaupunginhallituksen muistiossa esitettiinkin epäily, ettei kaupunginjohtaja ollut käynyt neuvotteluita Kuopion päättäjien kanssa sovitulla tavalla. Myös hänen lehdille antamiaan lausuntoja pidettiin puolueellisina.
Laine katsoo toimineensa neuvotteluissa aivan kuten yhdessä sovittiin.
Kaupunginjohtajan mukaan neuvotteluiden käymiselle ei ollut edellytyksiä, koska Kuopio ei halunnut Savonlinnaa osaksi Pohjois-Savoa. Maakunnassa sijaitsevat jo Iisalmen ja Varkauden kaupungit, joissa ei ole omaa keskussairaalaa.
Laineella oli yksi keskustalainenkin kriitikko. Ensimmäisen kauden valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Sanna Metsälä oli vastustanut puolueen linjaa jo aiemmin, sillä hän kannatti siirtymistä Pohjois-Savon maakuntaan. Metsälä oli yksi muistion allekirjoittajista.
Hän järjesti yhdessä Eija Stenbergin ja Seija Puputin kanssa verkkopalaverin Kuntaliiton lakimiehen kanssa. Aiheena oli kaupunginjohtajan luottamuksen arviointi.
Keskusta vaati Metsälältä selvitystä hänen sopimattomasta käytöksestään. Tämä johti siihen, että Metsälä erosi valtuustoryhmästä joulukuussa 2020 arvo- ja periaatesyistä. Nykyisin hän on Liike Nytin valtuutettu.
"Ryhmäkuri on tuntunut kohtuuttoman kovalta. Ryhmän sisäisissä ryhmäpuheenjohtajan viesteissä on toistuvasti tuotu esille ‘sääntöjen vastainen käytökseni’ varoittavana esimerkkinä muille ryhmäläisille", Metsälä kertoo Itä-Savon haastattelussa.
Entinen alainen kritisoi Laineen johtamistapaa
Kaupunginhallituksen muistiossa nostetaan esiin myös kaupunginjohtajan esimiestyö. Muistion mukaan hänen johtamistapansa ei anna tilaa työntekijän omille ajatuksille.
Tätä mieltä on myös Savonlinnan entinen rakennuspäällikkö Harri Halko. Hän toimi aiemmin myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna.
– Kaupunginjohtajalla on 60-70-luvun johtamistyyli, joka ei istu tähän päivään ollenkaan. Hän hakee autoritääristä asemaa itselleen ja antaa itsestään kuvan kaikkitietävänä kaikkien alojen asiantuntijana.
Halkon mukaan Laine ei luota alaisiinsa, vaan haluaa pitää kaikki langat omissa käsissään.
– Kaupungin ylin virkakunta on asiantuntijaorganisaatio. Jos heitä kohtaan ei ole luottamusta, sitä ei ole toiseenkaan suuntaan. Toiminta alkaa lahota sisältäpäin.
Janne Laine perustelee johtamistyönsä laatua Kevan henkilöstökyselyiden tuloksilla. Vastaajina ovat hänen suorat alaisensa kaupungin keskushallinnossa ja tulokset ovat selvästi yli verrokkikuntien keskiarvon.
Laine kertoo saaneensa palautetta siitä, että hän on vaativa, mutta oikeudenmukainen ja puolueeton.
– Joku voi kokea sen autoritäärisenä, että vaadin tehtävistä suoriutumista ja puutun siihen, jos niitä ei suoriteta asianmukaisesti ja annetuissa aikatauluissa. Mutta ymmärrän myös perustelut siihen, jos tehtävänhoito viivästyy.
Muistion laatiminen käynnisti sekavan tapahtumavyyhdin
Muistion julkaiseminen käynnisti tapahtumasarjan, joka on edelleen kesken.
Joulukuussa 2020 kaupunginhallitus perui kaupunginjohtajan luottamuksen arvioinnin, koska se havaitsi soveltaneensa kunta- ja hallintolakia väärin.
Pöytäkirjassa virheeksi todetaan esimerkiksi se, ettei muistio ollut esillä kokouksessa. Siten kaikki päätöksentekoon osallistuneet eivät voineet perehtyä sen sisältöön. Epäselväksi jäi, kuka virheistä oli vastuussa: puheenjohtaja Kirsi Torikka vai esityksen tehnyt Eija Stenberg ja esitystä kannattaneet viisi jäsentä.
Kaupunginlakimiespyysi rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljaselta oikeudellista arviota kaupunginhallituksen menettelystä.
Viljanen perehtyi kaupunginjohtajan vastausmuistioon ja totesi, että kaupunginvaltuuston toiminnassa oli seikkoja, jotka "voivat merkitä virka-aseman väärinkäyttöä".
Professorin lausunnon perusteella Lainetta puolustavat hallituksen jäsenet vaativat muistion laatijoilta virallista selvitystä.
Selvitysten saamisen jälkeen tilanne näytti entistä monimutkaisemmalta. Muistiota puoltavien varajäsenten äänillä hallitus päätti, että aiempi selvityspyyntö poistetaan.
Sitä ennen kriitikkokuusikko oli kuitenkin laatinut selvitykset lakimiesten avustuksella omalla kustannuksellaan. Tällä hetkellä he hakevat kaupungilta kulukorvauksia hallinto-oikeudessa.
Aiemmin kuusikko valitti hallinto-oikeuteen siitä, ettei kaupunginlakimies suostunut antamaan Laineen vastausmuistiota heidän nähtäväkseen. Oikeuden päätöksellä vastausmuistio tuli julkiseksi tammikuussa ja samalla paljastui myös kuusikon muistio.
Eija Stenberg on pahoillaan siitä, että oikeusprosessin vuoksi asiat ovat edelleen kesken.
– Näen sen aikamoisena pyörityksenä, se on tuonut negatiivista ainakin omaan elämääni.
– Olen äärimmäisen väsynyt koko asiaan, sanoo Seija Puputti.
Janne Laine valittiin juuri Etelä-Savon aluevaltuustoon. Hän toivoo, että Savonlinnassa päästäisiin pois soteriitojen aiheuttamista juoksuhaudoista.
– Oli vahvaa tahtotilaa mennä Pohjois-Savoon, jota toki itsekin ajoin siihen saakka kun se oli realistista. Realiteetti oli se, että jäimme Etelä-Savoon ja meidän pitää tehdä nyt hyvää yhteistyötä.
Viime kesänä hallitus päätti muuttaa lainsäädäntöä niin, Savonlinna ja Kemi saavat säilyttää päivystävät sairaalansa.
Voit keskustella aiheesta 9.2.2022 klo 23 saakka.
