Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen ruokakoneella voit kokeilla joka kuukausi uusimmilla tiedoilla, minkä elintarvikkeiden hinnat nousevat eniten ja minkä vähiten.
Toukokuussa hinnat nousivat jo runsaan yhdeksän prosenttia vuotta aiemmasta, kun vielä huhtikuussa nousua kertyi vähän vajaa kuusi prosenttia.
Kovinta nousu on kalan ja kahvin kohdalla. Myös kananmunat ovat kallistuneet harvinaisen nopeasti.
Juuri minkään tuotteen hinta ei ole laskenut viime vuodesta. Tästä poikkeuksena ovat vain marjat ja sitrushedelmät.
Tästä Ylen ruokakoneesta voit valita itsellesi tärkeitä tuoteryhmiä ja seurata niiden hintakehitystä. Päivitämme ruokakoneen tiedot kuukausittain tuoreimmilla Tilastokeskuksen hintatiedoilla.
Kaikkiaan yleinen hintojen nousu kiihtyi toukokuussa seitsemään prosenttiin. Ruoan lisäksi nousua vauhdittaa sähkön ja polttoaineiden kallistumien.
Ruoan ennustetaan kallistuvan tänä vuonna nopeammin kuin vuosikymmeniin. Luke ennustaa koko täksi vuodeksi kymmenen ja PTT yhdentoista prosentin hintojen nousua.
Jos koko vuoden ennusteet toteutuvat, vauhti olisi nopeinta sitten vuoden 1964. Edellisessä huipussa, vuonna 2008 ruoka kallistui "vain" yhdeksän prosenttia.
Koronavuosina ruoan hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen hidasta ja muutamana kuukautena hinnat jopa laskivat.
Ruoan hinta lähti nousuun viime vuoden kesäkuussa. Taustalla vaikuttivat nopeasti kallistunut energia sekä viime vuoden huono sato, joka johti varastojen hupenemiseen.
Mutta tämä oli vasta alkua.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotki maailman viljamarkkinat entistä perusteellisemmin.
Ukrainan viljanviennin estäminen johtaa paitsi viljan myös rehujen kallistumiseen, mikä puolestaan tarkoittaa myös liha- ja maitotuotteiden hintoihin nousupaineita.
Hintojen nousu ei kata kustannusten nousua vieläkään
Suomessa ruoan hintojen nousun odotetaan kiihtyvään huippuunsa loppukesällä, mutta jatkuvan vielä ensi vuoden puolellakin.
Luonnonvarakeskus Luken tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio arvioi, että uusien inflaatiolukujen takia ruoan hintaennustetta koko vuoden osalta ei täydy muuttaa. Tai jos täytyykin, niin alaspäin.
– Alkuvuoden nousu on ollut vähän odotettua tasaisempaa, mutta loppuvuosi tulee olemaan aika hurjaa, Karikallio tiivistää.
Kaupan rooli on ratkaiseva siinä, miten elintarvikeketjun kustannusten nousu välittyy kuluttajille saakka.
Viime viikolla nähtiin erittäin harvinainen tapaus, kun suurimmat keskusliikkeet ilmoittavat avaavansa hankintasopimuksiaan kesken sopimuskauden helpottaakseen elintarvikeketjun kannattavuusongelmia.
Uusissa sopimuksissa kaupat maksavat elintarvikehankinoistaan satoja miljoonia euroja entistä enemmän, ja toivovat että raha päätyy elintarviketeollisuuden kautta myös maataloustuottajille.
Karikallion mukaan kuluttajahintojen on pakko nousta. Hintojen korotukset saattavat venyä ensi vuoteen, mutta niitä ei voida välttää.
– Tämä nousu ei vieläkään riitä, vaan maataloustuottajat tarvitsevat vielä enemmän korotuksia tuottajahintoihin kattaakseen kohonneet kustannukset. Kustannusten nousu on ollut niin suurta, että kohonneita kustannuksia täytyy saada siirrettyä kuluttajahintoihin saakka.
Lisää rasvaa, sokeria vai sittenkin kasviksia?
Tästä vuodesta saattaa tulla suomalaisen ruokapöydän muutoksen hetki.
Hintojen kova nousu saattaa johtaa Karikallion mukaan edullisempien kaupanmerkkien suosion kasvuun entisestään, mikä puolestaan voi merkitä kotimaisuuden vähentymistä. Kuluttajat saattavat siirtyä myös samassa tuoteryhmässä edullisempiin vaihtoehtoihin. Se tarkoittaa usein rasvaisempia, sokerisempia ja enemmän lisäaineita sisältäviä vaihtoehtoja.
Hintojen nouseminen voi tarkoittaa myös lihan kulutuksen vähentymistä ja kasvisruoan lisääntymistä.
– Lihaan verrattuna kasvisten tuotantoon ei ole yhtä paljon kustannuspaineita, niiden hintojen nousu jää pienemmäksi.
– Enemmän kuitenkin epäilen, että siirrytään epäterveellisempään suuntaan, Hanna-Maija Karikallio pohtii.
Ruokalasku jo 415 euroa kuussa
Ruoan hinnalla on suuri vaikutus suomalaisten talouteen. Suomalaisella kotitaloudella kuluu ruokaan nyt keskimäärin 415 euroa kuukaudessa.
Summa perustuu Tilastokeskuksen muutamien vuosien välein tekemään laajaan kyselytutkimukseen. Edellisen kerran kysely tehtiin vuonna 2016, jolloin ruokaan kului keskimäärin 365 euroa kuussa.
Kun tämä summa korjataan viime vuoden hintatasolle, se tarkoittaa, että kotitaloudella ruokaan kuluu nyt kuukaudessa keskimäärin 34 euroa enemmän kuin vuosi sitten.
Laskelma ei ota huomioon mahdollisia kulutustottumusten muutoksia.
Kaikista kulutusmenoista ruuan osuus on keskimäärin kaksitoista prosenttia, mutta osuus vaihtelee tulotason mukaan.
Kotitalouksien suurituloisimmalla viidesosalla ruokaan menee vain yhdeksän prosenttia kulutusmenoista, mutta suurimmillaan osuus nousee neljääntoista prosenttiin.
Suurin osa suomalaisten tuloista kuluu asumiseen. Pienituloisimmalla viidesosalla siihen menee 37 prosenttia, suurituloisimmalla viidesosalla 28 prosenttia.
Voit keskustella aiheesta 15.6. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Katso Ylen koneesta, miten asuminen kallistui: ahtaimmalla ovat nyt omakotitalossa asuvat
