Valtion virastojen ja laitosten yli pyyhki viime vuonna poikkeuksellinen yt-neuvotteluiden aalto, jonka seurauksena lähes 900 työntekijää irtisanottiin. Lisäksi satoja työpaikkoja jätettiin täyttämättä, kun määräaikaisia työsuhteita päättyi tai ihmisiä siirtyi eläkkeelle.
Yle Uutiset kysyi henkilöstövähennyksiä tehneiden virastojen ja laitosten johtajilta, miten tehdyt leikkaukset vaikuttavat virastojen toimintaan. Osa johtajista katsoo, että henkilöstövähennykset johtavat leikkauksiin tehtävissä, joilla on pyritty turvaamaan suomalaisten ihmisten terveyttä ja turvallisuutta kriisitilanteissa.
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola kertoo, että THL joutuu supistamaan epidemioiden seurantaan tarvittavien laboratorioidensa toimintaa. Lisäksi laitos lopettaa rokotustutkimuksia ja rokotuksia koskevan neuvonnan puhelimessa. Myös monia muita tutkimuksia loppuu, sillä irtisanottujen joukossa oli toistakymmentä kokenutta tutkimusryhmän johtajaa.
Säteilyturvakeskus lopettaa joukon tutkimuksia, mm. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusten seuraaminen loppuu. Myös STUKin laboratoriotoimintaa leikataan merkittävästi, mikä johtaa pääjohtaja Petteri Tiippanan mukaan siihen, että laitoksen kyky toimia onnettomuustilanteissa heikkenee.
– Tilanne on sama kuin ryhtyisimme poistamaan autoista turvatyynyjä, lukkiutumattomia jarruja sekä luistonestoa ja sitten toivottaisiin, että ei ajettaisi onnettomuutta, Tiippana vertaa.
Eviran pääjohtaja Matti Aho ei ole arvioissaan yhtä kielteinen kuin Aho ja Tiippana. Hän arvioi, että virasto pystyy tekemään tehtävänsä pääosin yhtä hyvin kuin ennenkin. Evirassa väen vähennykset jakaantuivat eri puolille organisaatiota. Virasto luopuu koe-eläinten ylläpidosta ja supistaa Seinäjoen laboratorionsa toimintaa.
Maakuntien toimipisteitä karsitaan
Virastot ja laitokset hakivat säästöjä myös lopettamalla kokonaan maakuntiin sijoitettuja yksiköitään. Monille työntekijöille tämä tarkoitti joko muuttoa toiselle paikkakunnalle tai töiden loppumista.
Säteilyturvakeskus lopettaa kokonaan Rovaniemen laboratorionsa. VTT taas sulkee toimipisteitään Kajaanissa, Turussa, Raahessa ja Lappeenrannassa.
THL panee ovet kiinni Vaasan ja Jyväskylän toimipisteissä. Taiteen edistämiskeskus lopetti sivutoimipisteensä Hämeenlinnassa ja Mikkelissä kuluvan vuoden alussa. Tilastokeskuksen Seinäjoen, Turun, Tampereen ja Oulun toimipisteet lopetettiin vuonna 2014.
ELY-keskukset puolestaan keskittävät tiettyjä toimintojaan entistä harvempiin paikkoihin. Esimerkiksi rakennerahastotehtävien hallinnointi on keskitetty neljälle suuralueelle: Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin. Kalatalouden tehtäviä hallinnoivat puolestaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin keskukset.
Kehyspäätökset katkaisivat kamelin selän
Ankarien henkilöstöleikkausten syynä ovat peräkkäin toteutetut säästöohjelmat. Matti Vanhasen hallituksen vuonna 2003 aloittama valtion tuottavuusohjelma linjasi, että puolet eläköitymisen ja työntekijöiden muualle siirtymisen takia vapautuvista työpaikoista jätetään täyttämättä.
Jyrki Kataisen hallitus vaihtoi ohjelman vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi. Se määräsi leikkauksia virastojen budjetteihin vuosille 2012–2015. Vuoden 2010 jälkeen Valtion henkilöstömäärä on vähentynyt 1,5–2,7 prosenttia vuodessa.
Keväällä 2014 hallituksen tekemät kehyspäätökset tulivat tehostamisohjelmien päälle, ja tämä oli monessa virastossa käänteentekevää. Ihmisten siirtyminen eläkkeelle ei enää riittänyt, vaan säästöjen saamiseksi virastot alkoivat irtisanoa väkeään.
– THL:n edeltäjissä Kansanterveyslaitoksessa ja Stakesissa pidettiin kunnia-asiana, että ketään ei irtisanota. Tämä muuttui täysin vuoden 2014 aikana, tiivistää ilmiön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola, jonka johdolla THL kävi viime vuonna kahdet yt-neuvottelut.
Vuonna 2014 yt-neuvottelut alkoivat THL:n lisäksi Opetushallituksessa, Taiteen edistämiskeskuksessa, Patentti- ja Rekisterihallituksessa, Teknologian tutkimuskeskuksessa, Valtion koulukodeissa, Elintarviketurvallisuusvirastossa, Säteilyturvakeskuksessa, Tilastokeskuksessa, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa (Tike), Hätäkeskuslaitoksessa, Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa (Haltik), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja ELY-keskuksissa.
Lisäksi Maistraatit kävivät yt-neuvottelut kuluvan vuoden alussa, ja Puolustusvoimat päätti vuonna 2012 alkaneet yt-neuvottelut. Osa yt-neuvotteluista venyi vuoden 2015 puolelle, joten tarkat luvut irtisanomisten määrästä voivat vielä tarkentua.
Finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen valtiovarainministeriöstä vahvistaa Ylelle, että vuoden 2014 muutos on poikkeuksellinen.
– Aiemmin valtiolla on ollut vain muutamia yt-neuvotteluja, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin. Esimerkiksi VTT ja Puolustusvoimat ovat irtisanoneet ihmisiä myös aiemmin.
Leikkaukset jatkuvat
Valtionhallinto varautuu vuoden 2014 henkilöstövähennyksillä tuleviin vuosiin, sillä rahoitus pienenee myös jatkossa. Osa Ylen haastattelemista johtajista arvioi, että tämä voi johtaa väen vähennyksiin myös lähivuosina.
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori katsoo, että hätäkeskusten toiminnan pitäminen edes nykytasolla vaatisi 5–7 miljoonan euron korotuksen vuosibudjettiin.
– Ellei tuntuvaa lisärahoitusta saada, voidaan tällä kehyskaudella joutua vähentämään yli 100 henkeä. Tämä tarkoittaisi, että hätäkeskusten henkilöstöstä olisi vähennetty muutamassa vuodessa kolmannes, Kunnasvuori toteaa.
Aluehallinto seuraa 300:aa säädöstä
Erityisesti vaalien alla on keskusteltu tarpeettomaksi koetun sääntelyn purkamisesta. Ylen haastattelemat virastojen johtajat kuitenkin muistuttavat, että yksittäinen virkamies ei voi omalla päätöksellään lopettaa tietyn lakisääteisen tehtävän hoitamista.
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola sanoo, että laitos käy jatkuvasti neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa säädöksistä, sillä laitokselle on annettu tehtäviä 70 laissa.
Aluehallintoa eli ELY-keskuksia, TE-keskuksia, maistraatteja ja aluehallintovirastoja säädellään reilusti yli 300 säädöksellä.
Normien purkaminen Suomesta käsin voi kuitenkin olla vaikeaa. Eviran pääjohtaja Matti Aho korostaa, että suurin osa elintarvikealan alan sääntelystä tulee EU:sta, joten tehtävien vähentämisestä ei voi juuri neuvotella Suomen tasolla.
EU:n vaatimukset tuntuvat myös Tilastokeskuksen toiminnassa. Keskus lopettaa 14:n lähinnä suomalaisia palvelevan tilaston tuotannon, mutta EU:n vaatimien tilastojen tuotantoa sen on pakko jatkaa. Lopetettavien tilastojen joukossa on mm. valtion tuottavuustilasto.
Ihmisiä korvattu tietojärjestelmillä
Kaikki virastojen johtajat eivät kuitenkaan katso, että toiminta olisi kärsinyt henkilöstövähennyksistä. Patentti- ja Rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman kertoo, että toimintojen sähköistäminen on vähentänyt työntekijöiden tarvetta, ja lakisääteiset tehtävät hoituvat yhtä hyvin kuin ennen henkilöstövähennyksiä.
– PRH pystyy hyvin hoitamaan tehtävänsä vähemmälläkin henkilöstöllä, kun henkilöstö saadaan täysimääräisesti koulutettua uusiin tehtäviinsä ja kun sähköisten tietojärjestelmien käyttö etenee.
Samoilla linjoilla ovat myös Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) johtaja Ilkka Haataja sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä. He arvioivat keskustensa toiminnan tehostuneen ja palvelun parantuneen leikkausten jälkeen.
