Liikenneviraston pistokokeissa on todettu ongelmia siltojen betonin laadussa. Puutteita paljastui kuuden sillan osalta ympäri Suomea. Liikennevirasto on antanut tarkennetut ohjeet, jotka vievät laihialaisen Siltarami Oy:n yrittäjä Raimo Vessosen mukaan laaduntarkkailun takaisin vuosikymmenten taakse.
Raimo Vessonen on parhaillaan siltatyökohteen valvojana Lapuan Lakaluomalla. Vessonen pitää hyvänä, että kaksiosainen laaduntarkkailu tulee takaisin.
– Joka työkohteessa on tehtävä ennakkokokeet ja työnaikaiset kokeet. Malli on sama kun 1970-luvulla, jolloin minä aloitin siltojen rakentamisen parissa. Näin tehtiin silloin joka kohteessa eli nyt palataan entiseen malliin.
Vessosen mukaan betonin ennakkolaadun tutkivat asemien omat laborantit ja laatu varmistetaan vielä siltatyömaallakin.
– Betonista otetaan monenlaiset näytteet ja esimerkiksi seassa olevan ilman määrä tutkitaan. Molemmat toimittavat betoninäytteet virallisille aineenkoetuslaitoksille joita ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulut Seinäjoella, Vaasassa ja Tampereella.
Liikennevirasto: Kaksiosainen laaduntarkkailu ollut aina käytössä
Raimo Vessonen ei ota kantaa, mistä betonin huono laatu on viime aikoina johtunut.
– 1990-luvulla laman jälkeen ennakkokokeista luovuttiin pikkuhiljaa, koska uskottiin, että betoniasemilta tulee kunnon tavaraa. Mielestäni on syytä palata vanhaan malliin ja seurata laatua ohjeistutulla mallilla. Liikennevirasto antoi määräyksen marraskuussa.
Liikenneviraston silta-asiantuntija Jani Meriläinen ei täysin allekirjoita Raimo Vessosen näkemystä ohjeista luopumisesta.
– Liikenneviraston ohjeiden mukaan meillä on aina ollut käytössä kaksiosainen laaduntarkkailu. Myöskään betoniasemien ennakkokoevaatimusta ei ole koskaan poistettu ohjeista. Harmi, jos näistä on lipsuttu.
Liikennevirastosta kerrotaan, että betonin laadunvalvontaan on tullut nyt kuitenkin tiukennus.
– Kimmovasarointi on aikaisemmin riittänyt työmaan laadunvalvontaan. Se muistuttaa etäisesti vasaraa, joka mittaa betonin kimmokerrointa ja sitä kautta lujuutta. Nyt annoimme määräyksen, että myös työmaalla on aina betonista tehtävä koekappaleet eli tässä tuli tiukennus laadunvalvontaan, sanoo Liikenneviraston silta-asiantuntija Jani Meriläinen.
Siltoja rakennetaan ja korjataan
Pohjanmaan maakuntien alueella uudet ja isoimmat siltakohteet tulevat olemaan tänä vuonna Lapualla Koveron eritasoliittymä ja Evijärvellä kantatie 63 sillat Inan peruskorjattavalla tieosuudella. Myös yksityisteiden sillat ovat saamassa rahaa viime vuosia enemmän. Rahoituspäätöksiä tehdään lisää kevään aikana.
Lapuan Lakaluomalla korjataan parhaillaan yksityisen tiekunnan siltaa. Se valmistuu nopealla aikataululla - vain kolmessa kuukaudessa. Tämän mahdollistaa se, että vanhan sillan perustuksia voidaan hyödyntää. Myös tarkalla ennakkosuunnittelulla voidaan työkohteita nopeuttaa.
– Tässä on vahvistettu olemassa olevia perustuksia. Siltaa nostetaan metrillä, kansi uusitaan ja maatukia on vahvistettu. Peruskorjauksella saadaan hyötyleveyttä lisää ja painorajoitukset pois, sanoo työkohteen valvoja Raimo Vessonen.
Siltatyömaalle tuotiin osa elementeistä valmiina, joka osaltaan vähtetään työtä paikan päällä.
– Me hoidamme varsinaisen sillan rakentamisen. Esimerkisi kansirakenne on tehty teräselementeistä, joka on tehty tehtaalla ja sillä saatiin kohdetta nopeutettua. Se tuotiin kahdessa lohkossa ja asennukseen meni vain päivä, kertoo Seinäjoen Kiintorakenteen työpäällikkö Veli-Matti Poikela.
Laatuvaatimukset ovat kiristyneet niin yksityisten tiekuntien siltakohteissa kuin valtateiden isoilla siltatyömailla.
– Vaatimustaso on yhdenmukaistunut Liikenneviraston ja Ely-keskusten suunnitteluohjeistusten mukaan. Taustalla on rahoituspäätösten ehdot, jatkaa Veli-Matti Poikela.
– Betonisiltojen tavoiteikä on 100 vuotta ja pienemmillä silloilla 50 vuotta, tarkentaa Raimo Vessonen.
