Kaupat tarjoavat tänäkin vuonna kinkun korvaajaksi erilaisia kasviproteiinivalmisteita.
Kinkkukaan ei tunnetusti ole mikään terveysherkku, mutta entä sen korvaajat?
Pyysimme kolmea asiantuntijaa arvioimaan jouluisten vegetuotteiden ravintosisältöä.
Asiantuntijat ovat ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta, ravitsemusterapeutti ja yliopisto-opettaja Heli Virtanen Itä-Suomen yliopistosta ja elintarviketieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti ja Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntija Johanna Kaipiainen.
Tuotteet on valittu satunnaisotannalla suurimpien kauppaketjujen toimittamien suosituimpien joulutuotteiden listalta.
Tuotteissa paljon suolaa
Ravitsemuksen näkökulmasta kasviproteiinituotteissa voi olla hyvin paljon suolaa tai kovaa rasvaa. Suolaa lisätään muun muassa maun vuoksi, ja esimerkiksi kookosrasvaa laitetaan antamaan tuotteille jämäkämpää rakennetta. Kasviproteiinituotteilla tarkoitetaan tässä jutussa kasviproteiinipitoisia valmisruokia tai eineksiä.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentin Jelena Meinilän mukaan suola on ensimmäinen asia, johon hän kiinnittää arvioiduissa tuotteissa huomiota. Runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
– Varsinkin yhdessä tuotteessa, eli Santun Seitanissa, suolaa on paljon. Siinä myös rasvan ja tyydyttyneen rasvan osuus on aika korkea, Meinilä sanoo.
Sellaisenaan Santun Seitan muistuttaa Meinilän mukaan ravintoarvoiltaan aika paljon perinteistä joulukinkkua.
Terveyden kannalta epäedullista kinkussa on muun muassa sen sisältämä suola ja kova rasva. Lisäksi runsas punaisen lihan käyttö voi viedä ruokavaliossa tilaa esimerkiksi kalalta ja kasvikunnan tuotteilta.
– Joulukinkussa on aika paljon suolaa. Määrä on yleensä noin kahden gramman luokkaa sadassa grammassa, eli suunnilleen samaa luokkaa, kuin mitä vertailussa olleet kaksi suolaisinta tuotetta sisälsivät, sanoo ravitsemusterapeutti ja yliopisto-opettaja Heli Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.
Santun Seitan oy:n toimitusjohtaja Santtu Sainio kertoo, että juhlaseitanin reseptiikka on valittu maku edellä.
– Se on joulukinkun vegaaninen vastine. Olemme tietoisesti halunneet käyttää sen valmistuksessa reilusti suolaa ja rasvaa, mutta kuitenkin vähemmän kuin joulukinkussa. Emme lähteneet tekemään sellaista kompromissia, jossa olisi yritetty saada samaan pakettiin maku ja terveys, Sainio sanoo.
Kolme tuotetta arvion kohteena
Kokonaisuus ratkaisee
Ravitsemuksellisesti tärkeintä on kuitenkin kokonaisuus. Kaikki kolme ravitsemusasiantuntijaa ovat yhtä mieltä siitä, että yksittäisellä joulun ruokavalinnalla ei ole suurtakaan merkitystä terveydelle.
– En näe näissä vegetuotteissa ongelmaa, kun kyse on juhlapöydän ruoasta. Jokapäiväisiksi arkiruoiksi ne soveltuvat huonommin erityisesti suolapitoisuutensa takia, sanoo ravitsemusterapeutti ja yliopisto-opettaja Heli Virtanen.
Kaikki kolme joulurullaa on tehty seitanista eli vehnäproteiinista. Seitan on yksi proteiinipitoisimmista kasvikunnan tuotteista, mutta proteiinin lisäksi siinä on vain vähän muita ravintoaineita.
– Näissä kolmessa tuotteet ovat vehnägluteenista, eikä sen kannata olla pääasiallinen proteiininlähde. Niitä kannattaa vaihdella, ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä sanoo.
Kotimaisuus plussaa
Erilaisten kasviproteiinituotteiden määrä on ollut viime vuosina valtaisassa kasvussa, ja niiden valikoima on laajentunut merkittävästi. Viime aikoina kuluttajien ostoinnostus on kuitenkin tasaantunut ja osin jopa laskenut.
Lidlin mukaan kasviproteiinituotteiden kysynnässä näkyy yleensä piikki tammikuussa, kun moni kokeilee kasvipainotteista ruokavaliota.
– Heikoimmat tuotteet eivät myy ja jäävät pois markkinoilta ja parhaimmat jäävät, sanoo elintarviketieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti ja Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntija Johanna Kaipiainen.
Asiantuntijoiden mukaan vegetuotteiden kehityksessä tärkeitä muutoksia ovat olleet muun muassa vähempisuolaisten tuotteiden tulo markkinoille sekä se, että tuotteissa olevan rasvan laatuun on alettu kiinnittää huomiota.
– Positiivista on myös se, että markkinoille on tullut kotimaisia tuotteita, jotka hyödyntävät kotimaisia raaka-aineita. On tärkeää, että Suomessa pystytään tuottamaan esimerkiksi hernettä, härkäpapua ja kauraa, joita käytetään näissä tuotteissa, ravitsemusterapeutti ja yliopisto-opettaja Heli Virtanen sanoo.
Kehityskohtana maku
Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntija Johanna Kaipiainen uskoo, että kasviproteiinit tulevat tulevaisuudessa vakiinnuttamaan asemansa ja ovat jatkossa yhä suuremman ihmisjoukon arkipäiväisiä tuotteita.
– Itse toivoisin laajempaa valikoimaa valmiita tuotteita, joiden proteiini tulee eri pavuista tai pähkinän proteiinista, Kaipiainen sanoo.
Yksi kehityskohta on valmisteiden maku.
– Siihen moni kuluttaja kaipaa vielä kehitystä. Maku on keskeinen valintaperuste tuotteelle, Heli Virtanen sanoo.
Virtanen arvelee, että myös keinoliha voi olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto, vaikka vielä sen kaupallistamiseen on paljon matkaa.
Ravitsemussuositukset ohjaavat
Jos kasviproteiinien käyttöä haluttaisiin entisestään lisätä, yksi mahdollisuus vaikuttaa siihen olisivat ravitsemussuositukset, Vegaaniliiton Kaipiainen toteaa.
– Jos katsoo nykyistä suomalaista ruokapyramidia, palkokasvit löytyvät sieltä vihannesten seasta suurennuslasilla katsoen. Jos oikeasti haluttaisiin ihmisten vähentävän punaisen lihan syöntiä ja lisätä kasviproteiinien käyttöä, ne olisi mainittava listassa ensimmäisenä, eikä viimeisenä vaihtoehtona, Kaipiainen sanoo.
Esimerkiksi Kanadan ravintosuosituksissa kasviproteiinit mainitaan ensisijaisena vaihtoehtona. Kanadan päätös siirtää maito ja liha sivuosaan ravitsemussuosituksissaan muutama vuosi takaperin herätti huomiota myös muissa medioissa.
Korjattu 20.12.2022 kello 15.22. Otsikkoa muutettu. Aiemmasta otsikosta on voinut saada kuvan, että kaikissa kolmessa arvioidussa tuotteessa olisi liikaa kovaa rasvaa. Todellisuudessa kovaa rasvaa on vain yhdessä arvioiduista tuotteista.
