Aurinko lähestyy horisonttia Oulun Luistinseuran jääpallotoiminnan nykyisen peli- ja harjoitteluareenan illassa Raksilan tekojääkentällä, kun toistakymmentä OLS:n U 10 -junioria lopettelee treenejään.
Tekojääradan jäädytys on tältä kaudelta lopetettu ja ollaan säiden armoilla.
Yhdeksänvuotias Leo Kivioja on harrastanut jääkiekkoa neljä vuotta ja aloitti jääpallon viime vuonna.
– Päästiin Kärppäjoukkueen kanssa testaamaan tätä ja minä tykkäsin, sanoo Kivioja.
Kymmenvuotias Heta Lehtiniemi kertoo saavansa ihan kivasti syöttöjä peleissä. Sen hän on kuitenkin havainnut, että syöttäminen ei ole kovin yleistä.
– Koska ne haluaa itse tehdä maalin, sanoo Lehtiniemi.
Oulussa katsojia on ollut parhaimmillaan yli 6 000
Entinen suurlaji jääpallo elää nykyään huomattavan pienimuotoisena vaihtoehtona jääkiekolle. Harrastajia on Suomessa enää pari tuhatta, kun takavuosina yksittäiset jääpallo-ottelut vetivät tuhansia katsojia.
Huipussaan jääpallon suosio oli Suomessa 1950- ja 60-luvuilla. Tuolloin jääkiekko oli vielä marginaalinen laji.
Siihenastinen yleisöennätys suomalaisissa palloilusarjoissa tehtiin vuoden 1957: Oulun Palloseuran ja Lappeenrannan Veiterän välistä SM-sarjan ottelua seurasi Raatin stadionilla 6 444 katsojaa. Kymmentä vuotta myöhemmin Oulussa pelattua Suomen ja Neuvostoliiton välistä jääpallo-ottelua seurasi 6 000 maksanutta katselijaa.
Peli päättyi lukemiin 1–1. Suomen maalintekijä oli Oulun Luistinseuran Seppo Rounaja. Suomi sijoittui koko kisassa hopealle ja Neuvostoliitto otti kultaa.
Jääpallo on halpa harrastus
Oulun Luistinseuran juniorivalmentaja Joona Kovaniemi kertoo jääpallon olevan halpa harrastus verrattuna vaikkapa jääkiekkoon.
– Meillä esimerkiksi tässä U 10-ikäluokassa toimiminen on ollut tällä kaudella ihan ilmaista, sanoo Kovaniemi.
Vähän isommissa ikäluokissa kuukausimaksu on ollut muutaman kympin.
Kiekkoilutausta ei ole välttämätöntä ja mukaan voi lähteä vähän myöhemminkin. Toisin kuin jääkiekossa, missä 10-vuotiailla alkaa olla jo niin kova taso että osa tippuu pois pelistä.
– Tänne voi vaikka 10-vuotiaana tulla ensimmäistä kertaa kokeilemaan, ja täällä on kaikille ikäluokille omat ryhmät ja joukkueet, sanoo Kovaniemi.
Jääpallo voi Suomea paremmin Ruotsissa ja Venäjällä
Jääpallo tukee hyvin myös juniorikiekkoilijoita. Isommalla kentällä luistelutaito kehittyy, koska tilaa on enemmän ja jääpallossa luistellaan pitkiä matkoja.
Luisteluasento on jääpallossa lyhyen mailan ansiosta tehokkaampi. Sen tietää myös viisivuotias Patrik Dahlström, joka on pelannut jääkiekkoa kolme kautta ja jääpalloa kaksi.
– Jääpallossa luistellaan tällä lailla kyyryssä, sanoo Dahlström.
Ruotsissa on kymmeniä jääpallohalleja, Norjassakin on halleja, mutta Suomessa ei vielä yhtään. Onneksi jääpallopaikkakunnilla on edes tekojäät, kiittelee Joona Kovaniemi.
– Venäjällä jääpallon taso korkealla, ja siellä voi pelata jääpalloa ammatikseen. Yleisöä on siellä riittänyt hyvin. Harmi kun tilanne on tämä, sanoo Kovaniemi.
Keskustelua muitakin jääurheilulajeja hyödyttävästä hallista on käyty pääkaupunkiseudulla ja Lappeenrannassa ja vähän Oulussakin. Kovaniemi haluaisi viritellä keskustelua asiasta kaupungin, OLS:n, Oulun Luistelijoiden, Kärppien ja ehkä Jääkiekkoliittonkin kanssa.
– Jos ilmastonmuutos etenee samalla tavalla, harrastajamäärät vähenevät entisestään jos halleja ei saada, sanoo Kovaniemi.
