Monella työ pyörii päässä koko ajan ja haittaa muuta elämää – nyt tutkijat tarttuvat työriippuvuuteen ja juuri sinä saatat olla avuksi

Pitkittynyt stressi ja työuupumus ovat olleet viime vuosina kestopuheenaihe ja tutkimuskohde.

Työriippuvuudesta ei ole keskusteltu yhtä paljon ja asiaa on tutkittukin toistaiseksi vähän.

Jyväskylän yliopistossa on nyt alkamassa aiheesta kyselytutkimus.

Yliopiston mukaan kyse on toistaiseksi laajimmasta työriippuvuutta koskevasta kansainvälisestä tutkimushankkeesta, mukana on yli 60 maata.

Psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, dosentti Mari Herttalampi ja projektitutkija Mikko Pohjola pyrkivät selvittämään muun maussa, kuinka suuri osa työperäisestä stressistä ja siitä aiheutuvista kustannuksista liittyy työriippuvuuteen.

Työriippuvuus saattaa olla altistava tekijä työuupumukselle.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että työriippuvuutta esiintyy 6–20 prosentilla työssäkäyvistä.

Taustalla on ehkä samankaltaisia addiktiomekanismeja kuin muissakin riippuvuuksissa, mutta esimerkiksi päihderiippuvuuden tavoin virallista tautiluokitusta työriippuvuudelle ei vielä ole.

Virpi-Liisa Kykyri arvioi, että työriippuvuuden taustalla on yksilöön, työoloihin ja työn organisoitiin liittyviä asioita.

– Tavoite on päästä paremmin selvyyteen siitä, mitkä kaikki tekijät työriippuvuuteen vaikuttavat, Kykyri sanoo.

Hänen mukaansa tällaisia piirteitä voivat olla esimerkiksi korostunut tarkkuus ja huolellisuus, liika työmäärä ja se, että työn vaatimukset ovat jatkuvasti korkeammat kuin mikä tuntuu hyvältä tai mahdolliselta.

Tutkimuksessa on tarkoitus on saada selville myös, millaisia työriippuvuudelta suojaavia tekijöitä löytyy.

Tarkasteluun yksilöä laajempi näkökulma

Työriippuvuuskeskustelussa nousee helposti esiin ajatus siitä, että liiallinen sitoutuminen työhön on yksilön ongelma.

Kykyri toivoo, että työriippuvuus nähtäisiin laajempana kysymyksenä.

– Yksilön ominaisuudet voivat toki vaikuttaa työriippuvuuden syntyyn, mutta taustalla on myös paljon organisaatioon ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Työssä voi olla altistavia piirteitä työyhteisössä, organisaatiossa ja laajemmin koko alalla.

Kykyrin mukaan työriippuvuudelle ja työuupumukselle voi altistaa esimerkiksi työ, jossa sekä määrä- että laatupaineet ovat kovat.

– Hoito- ja opetusalat ovat sellaisia, joissa on uupumukselle altistavia tekijöitä, kun joudutaan psyykkisesti kuormittavien asioiden kanssa tekemisiin ja työmäärän ja vaatimusten lisäksi mukana ovat hoivaan ja huolenpitoon liittyvät tekijät.

Altistava tekijä voi olla myös täydellisyyteen taipuvainen persoona: jos jotain tehdään, niin se pitää tehdä viimeisen päälle tai yli.

– Tavoitteena on, että tutkimuksella saadaan tietoa, joka auttaa työpaikoilla tekemään asioita, jotka voisivat vähentää haitallisen työriippuvuuden syntymisen olosuhteita. Olemme sellaisen tiedon perässä, joka auttaisi tekemään konkreettisia muutoksia työpaikoilla.

Psykologian apulaisprofessori: Liiasta työn imusta voi päästä irti

Huomiota palautumiseen ja työn suunnitteluun

Kykyri toteaa, että suomalaisessa työelämässä on nähtävissä huolestuttavia merkkejä siitä, että työelämään tulevat aikuiset uupuvat työssään jo uransa alkuvaiheessa.

– Työhön liittyvä turbulenssi on lisääntynyt. On paljon enemmän työhön liittyviä häiriötekijöitä, jotka altistavat sille, että työhyvinvointi on koetuksella.

Psykologian apulaisprofessori vakuuttaa silti, että työriippuvuudesta voi päästä eroon. Asiaan pitää ensin havahtua: yksi tekee itsehoitosuunnitelman ja toinen hakee ulkopuolista apua.

– Monet ovat käyttäneet työnohjausta, työterveyshuollon tukea tai psykoterapiaa lähtiessään muuttamaan työskentely- ja ajatustottumuksiaan suuntaan, jolla irrottautuu työn liiallisesta, riippuvuutta aiheuttamasta imusta.

Työpaikoilla jatkuvan palautumisen näkökulma on Kykyrin mielestä alkanut myös ihan ansaitusti saada huomiota.

Tauoista pitäisi pitää kiinni ja hakea työpäiviin huokoisuutta, jotta ehtii työpäivän lomassa hetkittäin huokaista.

Työpaikoilla tehtävät rajaukset voivat myös auttaa työajan hallinnassa, tällaisia ovat esimerkiksi palaverittomat päivät.

Tuhat vastaajaa olisi hyvä otos

Jyväskylän yliopiston tutkijat etsivät parhaillaan vastaajia työriippuvuutta koskevaan kyselyyn.

– Tässä kartoitetaan kokemuksia, kysytään laajasti vointiin liittyviä asioita, omia kokemuksia työstä, työn organisoinnista, työn piirteistä ja siitä, miten työtä johdetaan ja miten työhön saa tukea, luettelee Kykyri.

Kyselyn vastaajat saavat vastausten perusteella palautteen, josta selviää, ovatko omat riskit työriippuvuuteen koholla tai onko jo tunnistettavissa jotain, johon olisi tarvetta hakea apua.

– Ei tarvitse kokea itseään työriippuvaiseksi, että voi osallistua. Haluamme vastauksia kaikenlaisilta työtä tekeviltä suomalaisilta, jotka ovat kiinnostuneet omasta tilanteestaan.

Kyselyyn toivotaan vähintään satoja, jopa tuhatta vastaajaa kesäkuun aikana.

– Suomessa tarvittaisiin paljon enemmän keskustelua siitä, miten työelämää pitäisi muuttaa, että se olisi kestävää, sanoo Kykyri.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä torstaihin 25.5.2023 saakka.