Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin Turkuun.
Vuosi on turkulaisille vapaamuurareille muutenkin merkittävä, sillä vapaamuurareiden uudeksi Suomen suurmestariksi valittu Henrik Nylander on historian ensimmäinen turkulainen suurmestari.
Vapaamuurareiden suurmestari on ikään kuin yhdistyksen puheenjohtaja ja uusi suurmestari valitaan noin neljän vuoden välein.
– Ei tämä täysipäiväistä työtä ole, mutta sanotaanko, että onneksi olen eläkkeellä, ei tätä työaikana pystyisi hoitamaan, Nylander sanoo.
”Rituaalin opetuksellinen teho on vahvempi, kun se pidetään salassa”
Vapaamuurarit on yksi maailman vanhimmista ja kansainvälisesti laajimmista miesten yleisuskonnollisista liikkeistä. Vapaamuurareiden opetus toteutetaan pääasiassa salaisten rituaalien muodossa.
Vaikka vuosien kuluessa vapaamuurarit ovat pyrkineet avaamaan yhä enemmän asioita toiminnastaan ihmisten tietoisuuteen, Henrik Nylanderin mukaan rituaalit aiotaan myös vastedes pitää salassa.
– Rituaalin opetuksellinen teho on huomattavasti parempi, kun se pidetään salassa. Elämys on uudelle vapaamuurarille paljon vahvempi, kun hän ei tiedä rituaalia etukäteen. Tähän perustuu rituaalien salassapito.
Salaperäisyys herättää ennakkoluuloja
Vapaamuurareiden salaiset rituaalit ja salaperäinen toiminta ovat vuosien saatossa herättäneet ihmisissä paljon kysymyksiä ja ennakkoluuloja. Monet ovat pitäneet vapaamuurareita salaseurana.
– Jos on jotain salaista, niin totta kai se herättää erinäisiä kysymyksiä ja mielipiteitä, Henrik Nylander sanoo.
Vapaamuurareiden on epäilty myös esimerkiksi harjoittaneen niin sanottua Hyvä veli -toimintaa, eli soluttautuneen korkeisiin asemiin edistääkseen omaa etuaan.
Nylanderin mukaan tämän kaltainen toiminta ei heidän sääntöjensä mukaan ole sallittua.
– Jos ajatellaan näitä meidän opetuksia, niin kaikki tuonkaltainen toiminta on kiellettyä. Meidän näkemyksemme mukaan tällaiset luulot eivät voi pitää paikkaansa.
Myös naisille vapaita järjestöjä
Modernin vapaamuurariuden katsotaan alkaneen vuonna 1717 Lontoossa Englannin suurloosin perustamisella. Hajallaan olevaa toimintaa alettiin sen seurauksena yhtenäistämään nykyiseksi vapaamuurariudeksi.
Vaikka perustamisesta on kulunut jo yli kolmesataa vuotta, suurmestari Henrik Nylanderin mukaan lähes kaikki asiat ovat pysyneet ennallaan.
– Se on mielestäni yksi niistä ihmeellisistä asioista vapaamuurariudessa, että se miten asiat silloin on tehty, kantaa edelleen ja on voimissaan.
Yksi alkuaikojen jälkeen muuttuneista asioista on naisten liittymisen salliminen tiettyihin vapaamuurarijärjestöihin. Kaikkiin järjestöihin naisten ei kuitenkaan ole sallittua liittyä.
Nylanderin mukaan nykyään on olemassa naisvapaamuurarijärjestöjä, sekä vapaita järjestöjä, jotka sallivat liittymisen myös naisille.
– Nämä järjestöt ovat vielä toistaiseksi aika pieniä, mutta toivomme, että ne kasvavat, koska yhtä hyvin tämä varmasti sopii naisillekin, Nylander sanoo.
