Tietokirjailija ja toimittaja Sanna Lönnfors ei voi enää kävellä kotiseuduillaan Pyhtäällä tietyissä kohdissa ilman, että niiden merkitys tulee mieleen.
– On sellaisia paikkoja ja tienhaaroja, joiden ohi en voi enää mennä muistamatta, että tässä on ammuttu joku ihminen, Sanna Lönnfors huokaa.
Lönnfors kiinnostui tietokirjoittamisesta oman pyhtääläisen sukunsa tarinoiden myötä. Isovaarien osuus sisällissodassa innoitti kirjoittamaan myös paikkakunnan muiden ihmisten kohtaloista.
Lönnfors tietää Pyhtään historiasta tietokirjaprojektinsa kautta. Sen tuloksena syntyi kirja Pyhtään sisällissodan aikaisista tapahtumista.
Pyhtäällä oli tärkeä osa sisällissodassa, sillä viimeiset taistelut käytiin siellä ja myös viimeiset punaiset antautuivat Pyhtäällä.
– Kansallisarkistosta löytyvät kuulustelupöytäkirjat olivat yksi tietolähde, sillä kaikki vangitut punaiset piti kuulustella, elleivät he ehtineet vankileirillä kuolla ennen sitä, kertoo Lönnfors.
Kuulustelupöytäkirjojen ja muun kirjallisuuden lisäksi Sanna Lönnfors haastatteli paikkakuntalaisia, joilla oli tietoa sukulaistensa tarinoista ja kohtaloista. Yhteyttä ottivat sekä punaisten että valkoisten jälkeläiset.
– Vaikka oma sukuni oli punaisten puolella, oli hienoa huomata, että asioista voitiin puhua myös toisen puolen jälkeläisten kanssa ilman mitään kaunoja.
Vuodet Israelissa ja uusi kirja
Sanna Lönnfors suoritti maisteriopintojaan tietokirjoittamisesta Tel Avivissa Israelissa vuosina 2012–2014. Maisterin tutkinnon lisäksi Israelista tarttui puolivahingossa mukaan uusi kirja-aihe.
– Sikäläinen ystäväni pyysi minua katsomaan isoisovanhempiensa saksankielisiä kirjeitä pojalleen toisen maailmansodan ajalta, kun hän ei itse puhunut saksaa.
Alkoi ainutlaatuinen tutkimusmatka pariskunnan traagisesti päättyneeseen elämään.
Kirjeistä syntyi ensin pro gradu -tutkielma. Sen jälkeen se jalostui kirjaksi, joka kertoo sekä Lönnforsin ajasta Israelissa että kirjeistä tutun Gärtnerin pariskunnan vaiheista toisen maailmansodan aikana.
Gärtnerin pariskunta päätyi lopulta Puolaan Lodzin gettoon, jonka sairaalassa he menehtyivät.
– Se getto on edelleenkin varsin synkkä paikka. Kun siellä kävelee, voi hyvin kuvitella, millaista siellä on ollut silloin joskus. Esimerkiksi porttikongit ja vanhat ovet ovat varmaan samannäköisiä kuin silloin sota-aikana, Lönnfors kertoo.
Tietokirjailijan taivas
Pyhtää sisällissodassa -kirjan tekovaiheessa Lönnfors löysi mielenkiintoisen henkilön, josta hän päätti etsiä lisätietoja.
– Jääkärieverstiluutnantti Bertel Mårtenson oli Pyhtään kirkkoherran poika, jonka elämän uskomattomat vaiheet saivat minut kiinnostumaan hänen tarinastaan, Sanna Lönnfors kertoo.
Bertel Mårtenson kouluttautui jääkäriksi Saksassa, ja hänestä tuli lentäjä ja Suomen ensimmäinen ilmailuasiamies Pariisissa.
Bertel Mårtensonista löytyi tuhansia sivuja arkistomateriaalia, mutta paras tietolähde oli kuitenkin Ruotsista löytyneen Mårtensonin pojanpojan hallussa oleva puinen matkalaukku, joka oli täynnä hänen isoisänsä papereita.
– Kun näin matkalaukun, luulin päässeeni tietokirjailijoiden taivaaseen, naurahtaa Sanna Lönnfors.
Monien seikkailujen kautta Mårtenson joutui lopulta Saksaan Mittelbau-Doran keskitysleirille, joka oli työleiri ja jossa vangit valmistivat aseita Saksalle. Siellä Bertel Mårtenson myös menehtyi huhtikuussa 1945.
Sanna Lönnfors on kiertänyt Euroopan gettoja ja keskitysleirejä kirjojensa päähenkilöiden jalanjäljissä saadakseen aidomman kosketuksen heidän elämäänsä.
Kirjoitusprosessissa traagiset ihmiskohtalot ovat tulleet väistämättä myös uniin.
– Olen nähnyt esimerkiksi unia, että olen junassa, josta en pääse pois, enkä tiedä mihin se on menossa. Ei tarvitse paljon miettiä mistä nuo unet tulevat, kun kirjojen aiheet pyörivät keskitysleireissä, Sanna Lönnfors huokaa.
