- Finlandia-palkinto on Suomen kirjasäätiön antama vuotuinen tunnustus, joka jaetaan kolmessa kategoriassa. Kunkin palkinnon arvo on 30 000 euroa.
- Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 sai Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala).
- Lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon 2023 voitti Magdalena Hai teoksellaan Sarvijumala (Otava).
- Tietokirjallisuuden Finlandian 2023 voitti Antti Järvi teoksellaan Mihin katosi Antti Järvi? (Gummerus)
- Lue lisää Finlandia-palkinnon historiasta tästä.
Katso tästä, miten Finlandia-ilta eteni
Sirpa Kähkönen, Antti Järvi ja Magdalena Hai voittivat kirjallisuuden Finlandiapalkinnot Pikku-Finlandiassa järjestetyssä tapahtumassa
- Lena Nelskylä
Kiitokset jännittävästä Finlandia-illasta kaikille ja lämpimät onnittelut voittajille!
Tämä artikkeli hiljenee, mutta kirjallisuuskeskustelu jatkuu vielä tovin kulttuuricocktailin puolella TV1:ssä ja chatissa.
Sirpa Kähkönen: “Kulttuurissamme on kaukaa periytyvä kovuuden luonne”
Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Sirpa Kähkönen kertoo puheessaan tutkineensa omaelämäkerrallisessa teoksessaan muun muassa sitä, miten lapsia koulitaan kasvattamaan sisua ja selviämään.
Katso tästä ote Sirpa Kähkösen voittopuheesta:
“Kulttuurissamme on kaukaa periytyvä kovuuden juonne. Se näkyy nykyisessä ajassa selkeänä. Armoa ei anneta, ihminen tuomitaan nopeasti. Tunnustus, katuminen, parannuksen tekeminen, toivo muutoksesta – nämä eivät merkitse mitään.
Huutokuorot tuomitsevat paitsi väärät teot myös koko ihmisen ja hänen elämänsä.”
Jorma Uotinen: “Mestariteos, jonka tähden kannattaa elää”
Tanssitaiteilija Jorma Uotinen perustelee Sirpa Kähkösen 36 uurnaa - väärässä olemisen historian (Siltala) valintaa voittajaksi näin:
“Valitsemani teos auttoi minua eläytymään toisen ihmisen osaan. Se kosketti ja synnytti tunnevyöryn. Kirjan vaikutus on verrattavissa tarkoin tähdättyyn nyrkiniskuun. Kirja ei ole jättänyt minua rauhaan, törmäilen jatkuvasti omiin tunnelukkoihini. Teos on hallittu kokonaisuus, tarkkanäköinen ja oivaltava. Tunnustuksellinen. Kieli on kirkasta ja tarkkaa.
Tekijällä on kyky katsoa elämää, toista ihmistä ymmärtävästi ja lempeästi ilman kaunaa tai katkeruutta. Hän pureutuu olemassaolon juuriin ja löytää tavan yhdistää objektiivinen tarkastelu ja subjektiivinen ja psykologisesti latautunut sisältö. Tekijän henkilökohtainen kokemus kasvaa universaaleihin ulottuvuuksiin ja hän löytää jotain yleispätevää ihmisestä, häpeästä, vihasta, valheista, ilosta, toivosta, unelmista ja niiden luhistumisesta, kuolemasta. Maailma ei ole pelkästään se mikä näkyy. Tämä synnyttää mestariteoksen, jonka tähden kannattaa elää.”
Heinäkuussa menehtynyt Miki Liukkonen on ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi
Tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokaskirjojen aiheena on muun muassa vaikea äitisuhde, uskonto ja elämän tarkoitus ja sen tarkoituksettomuus. Myös luontokato ja eläinten oikeudet ovat esillä kirjojen teemoissa.
Voittajan valitsee tanssitaiteilija Jorma Uotinen. Palkintoehdokkaat valitsi tänä vuonna lautakunta, johon kuuluivat bloggaaja Kirsi Ranin, elokuvatuottaja Ilkka Matila ja kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2023 ovat:
- Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa (Like)
- Antti Hurskainen: Suntio (Siltala)
- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia (Atena)
- Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala)
- Miki Liukkonen: Vierastila (WSOY)
- Iida Turpeinen: Elolliset (S&S)
Ehdokkaat esittelee juhlassa näyttelijä Katariina Kaitue.
Lue lisää ehdokkaana olevista kirjoista tästä: https://yle.fi/a/74-20059215
Yleisöäänestyksen voittajat:
Tietokirjallisuus:
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava)
Lasten-ja nuortenkirjallisuus:
Magdalena Hai: Sarvijumala (Otava)
Kaunokirjallisuus:
Miki Liukkonen: Vierastila (WSOY)
Finlandia-voittaja Magdalena Hai: “Me puhumme sivistyksestä, muttemme pyri siihen.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Magdalena Hai sai kantaaottavalle puheelleen suuret aplodit.
Hän analysoi Suomen kansaa, joka on huolissaan nuorten lukemisesta, mutta leikkaa kirjoista ja kirjastoista, ja näin vie kirjat pois nuorten käsistä. Kansa, joka on huolissaan luonnon monimuotoisuudesta, mutta säästää luonnonsuojelusta. Kansa, jonka mielestä rasismi on kerta kaikkiaan ratkaistu sillä, että valkoiset poliitikot kirjoittavat tiedonannon, jonka takana ei ole aitoa katumusta tai aietta muuttua.
Katso ote Magdalena Hain puheesta tästä:
Hän sanoo, että olemme pettäneet Sarvijumala-nuortenkirjan päähenkilön kaltaiset Laurit ja hänen lisäkseen Uskot, Toivot ja Arvot.
“Suomen kansa on hoitanut työnsä huonosti. Me puhumme sivistyksestä, muttemme pyri siihen. Puhumme tasa-arvosta, kunhan se ei tarkoita, että meidän pitäisi luopua jostakin. Arvostamme pintakohteliasta puhetta kauniiden, ystävällisten ajatusten sijaan. Olemme päästäneet vihan nuorten elämään. Olemme luoneet yhteiskunnan, jossa nuoret ahdistuvat ja masentuvat, kun heidän pitäisi toivoa ja nähdä tulevaisuus kirkkaana edessään” Hai sanoo puheessaan.
Herra Ylppö: “Pystyn perustelemaan valintani kolmella kirjaimella! Imu.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon Magdalena Hain Sarvijumalalle (Otava) antanut muusikko Herra Ylppö perustelee valintaansa näin:
“Tämän vuoden voittajakirjassa on vahva tunnelma. Tunnelman lisäksi kirjassa on mielenkiintoisia jänniä lauseita ja tärkeitä teemoja, kuten vanhempainrakkauden pyyteettömyys, itsesyytökset, rasisminvastaisuus, korona, menetyksen hyväksyntä. Ja kauhua.
Jos minun pitäisi perustella valintani kolmella lauseella, niin en tarvitsisi kolmea lausetta. En tarvitse edes kolmea sanaa. Pystyn perustelemaan valintani kolmella kirjaimella! Imu. Tässä kirjassa on imua. Ja haluaisin nähdä tämän Hayao Miyazakin ohjaamana elokuvana.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden joukossa kolme kuvakirjaa
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuudesta ehdokkaasta peräti puolet on lapsille suunnattuja kuvakirjoja. Kahdessa niistä seikkailevat eläimet ja yhdessä käsitellään perheiden ja arjen erilaisuutta.
Kuuluminen joukkoon ja hyväksytyksi tuleminen omana itsenään ovat tärkeitä teemoja nuortenkirjallisuutta edustavissa ehdokaskirjoissa.
Voittajan päättää muusikko Herra Ylppö.
Finalistikuusikon valitsi lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Kuvittajat ry:n toiminnanjohtaja Asta Boman ja koulukirjastonhoitaja Olli Rantala Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta.
Ehdokkaat esittelee juhlassa näyttelijä Katariina Kaitue.
Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2023 ovat:
- Jukka Behm: Ihmepoika Leon (Tammi)
- Ted Forsström & Åsa Lucander: Snälla Stella, sluta skälla! / Hissun kissun, Hilja! (Förlaget / Etana Editions) Suomentaja Johannes Ekholm
- Magdalena Hai: Sarvijumala (Otava)
- Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Kaksi tätiä nimeltä Veera (WSOY)
- Sanna Isto: Näkymättömät (Tammi)
- Meri & Aleksi Korpela: Peloton Peltohiiri – Lumilabyrintti (Otava)
Lue lisää ehdokkaana olevista kirjoista tästä: https://yle.fi/a/74-20059003
Antti Järvi voittopuheessaan: “Tieto on paras väline toistemme ymmärtämiseen”
Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja Antti Järvi sanoo puheessaan tajunneensa ettei ole kirjoittamassa vain isovaaristaan Antti Järvestä vaan tavallisista ihmisistä sodan myllerryksessä. Siitä miten ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa ja lähtemään uusille asuinsijoille ilman omaisuutta.
Katso ote Antti Järven voittopuheesta tästä:
“Kirjan kirjoittaminen opetti minulle jälleen kerran sen, kuinka tärkeää on yrittää kuunnella niitä ihmisiä, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa tai on katoamassa menneisyyteen. Tieto on paras väline toistemme ymmärtämiseen.”