JOMALA Hieman Maarianhaminan ulkopuolella Jomalan kunnan puolella on paljon pienteollisuusyrityksiä, ja isoa ostoskeskusta vastapäätä näkyy mielenkiintoinen rakennus. Kaarevat seinät on päällystetty aurinkopaneeleilla ja sinisen rakennuksen ovella lukee PAF.
Maakunnan oman raha-automaattiyhtiön sisään on asettunut myös Grit:labin kampus pari vuotta sitten. Syksyllä 2022 alkoi uudenlainen teknologiaohjelma, jonka toiselle vuosikurssille nyt haetaan opiskelijoita.
Pääsykokeena pelataan kognitiivisia verkkopelejä, ja 70 hyväksyttyä aloittaa ensi syksynä. Kiinnostus on ollut hyvin kansainvälistä.
Opetus poikkeaa normaalista, sillä opettajia ei ole. Opiskelijat ratkovat yhdessä ongelmia ranskalaisen Nicolas Sadiracin kehittämällä 01 Edu -alustalla.
Tammikuisena aamupäivänä suurin osa laboratorion työpisteistä on tyhjiä, sillä opiskelijat voivat työskennellä milloin haluavat. Ovet ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa, ja joillekin paras työvire saattaa osua yöaikaan. Tärkeintä on, että opiskelu etenee toivotulla tavalla.
Nopeasti oikeisiin hommiin
Nyt ensimmäisen kurssin opiskelijoista osa on jo palkattu ohjelmointialan töihin ahvenanmaalaisiin yrityksiin. Kahdeksan siirtyy PAFin palkkalistoille. Osa jatkaa vielä puoli vuotta ohjelmointitaitojen syventämistä.
Yhteistyön harjoitteleminen eri maista tulleiden opiskelijoiden kanssa ei välttämättä ole ollut aina kitkatonta, mutta samalla paineensietokyky kasvaa ja oppii verkostoitumaan yhteistyön vaatimalla tavalla.
Kolme Manner-Suomesta tullutta kaveria ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat voineet keskittyä pelkästään ohjelmoinnin opiskeluun. Opiskelijat voivat erikoistua johonkin tiettyyn alueeseen, kuten kyberturvallisuuteen, keinoälyyn tai koneoppimiseen.
Helsinkiläinen Oskar Valkamo ja nurmijärveläinen Santeri Riihelä jatkavat vielä opiskelua, mutta helsinkiläinen Ville-Veikko Patjas on lähdössä jo töihin. Kenelläkään heistä ei ole aiempaa ohjelmointialan työkokemusta.
Riihelä on ajanut kuorma-autoa ja ollut asiakaspalvelussa, Patjas työskennellyt sähkömiehenä. Alanvaihto kuitenkin kiinnosti.
Valkonen löysi Ahvenanmaan koulutuksen Instagramin ilmoituksesta kuten Riiheläkin. Sosiaalinen media on tavoittanut monta muutakin, sillä uudelle kurssille on tullut hakemuksia yli 70 maasta.
Alanvaihto innosti koulutukseen
Kuten moni muukin koulutukseen lähteneistä myös Ville-Veikko Patjas halusi kolmikymppisenä vaihtaa alaa. Pelkästään ohjelmointiin keskittyvä koulutus on ollut nopea tie uusiin haasteisiin.
– Alun perin olin alavaihtopuuhissa ja löysin sosiaalisen median kautta mainoksen tästä. Läpäisin vaadittavat tehtävät ja siitä päästiin tänne kuukauden harjoittelujaksolle.
Patjas pääsi jatkoon sen jälkeen ja on ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen, mitä tähän mennessä on saavutettu.
– Jokainen toimii opettajana ja oppilaana samaan aikaan. Teemme täällä pääasiassa ryhmätöitä, ja se on toistaiseksi sujunut yllättävän mutkattomasti. Täällä on hyvä kannustava ilmapiiri.
Grit:labissa keskitytään pelkästään koodaamiseen, eikä ole mitään ylimääräisiä oppiaineita.
– Saamme täältä oikeasti hyvää substanssiosaamista siihen, että siirrytään työelämään. Mahdollisista työpaikkojahan täällä on jaeltu jo aikaisemminkin.
Nyt Patjaksen opiskelu on loppusuoralla ja hän on saanut mielenkiintoisen työpaikan.
– Tällä hetkellä minulla on enää kuukausi jäljellä, ja sen jälkeen siirryn työelämään. Lähden kokeilemaan Ålandsbankenille data-analytiikkaa.
Ahvenanmaalaiset vähemmistönä
Opiskelijoita on tullut paristakymmenestä maasta ensimmäiselle kurssille. Heistä on jatkanut koulutusta noin 60, mutta runsaat kymmenkunta ei ole sopeutunut itsekuria ja yhteistyötä vaativaan opiskeluun.
Lopettaneiden määrä lienee normaalia tällaisessa koulutuksessa, johon on 18 vuoden ikäraja.
Ahvenanmaalaiset Tommy Mathiesen ja Johannes Eckerman toteavat naurahtaen olevansa kurssilla vähemmistönä. Mathiesen sanoo pitävänsä arkirutiininsa normaaleina, vaikka jotkut istuvat labrassa öisin.
– Yritän pitää kiinni rutiineistani. Tulen tänne aamulla ja lähden kuin tavallinen työssäkäyvä ihminen, mutta kaikki ovat erilaisia.
Tuleva työpaikka on löytynyt samasta rakennuksesta.
– Kyllä, aloitan täällä PAF:lla kehittämistöissä. Mitä me tarkalleen ottaen teemme, niin en tiedä sitä vielä, mutta ohjelmointihommia.
Mathiesen ja Eckerman pitävät monikansallista opiskeluympäristöä sopivan haastavana ja mielenkiintoisena.
Eckermanin mukaan monikulttuuriseen yhteistyöhön liittyy myös monia etuja.
– Joskus on ollut vaikeuksia, mutta kaiken kaikkiaan se on myönteistä. Opimme toisiltamme paljon.
Hänelle on jo luvassa töitä helmikuun alussa.
– Se on Grit:labin kumppaniyritykseen, joka on yksi Ahvenanmaan suurimmista työnantajista.
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat saaneet PAFilta kuukauden kerrallaan kestäviä stipendejä, joiden edellytyksenä on ollut riittävä eteneminen opiskelussa.
Ahvenanmaalla on useita ohjelmointialan yrityksiä
Saarimaakunta tunnetaan ehkä parhaiten matkailualastaan, joka vetää vuosittain tuhansia turisteja lomailemaan. Hieman tuntemattomampi on teknologia-ala, jossa on suuria toimijoita.
Grit:labin johtaja Anna-Lena Svenblad myöntää, että matkailuala on suuri, mutta ei halua erottaa teknologiaa erikseen mistään muusta sektorista.
– Mielestäni teknologia on osa jokaista liiketoimintaa nyt ja huomenna. Kaikki tarvitsevat teknologiaihmisiä. Kaikki digitalisoidaan maataloudesta matkailualaan.
Niinpä tarve ohjelmoijista on saarimaakunnassa suuri, kuten Manner-Suomessakin, kun yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla.
Itsenäinen opiskelu Grit:labissa ilman opettajia vaatii Svenbladin mukaan suomalaista sisua ja sinnikkyyttä. Paineinen yhteistyö opettaa ratkaisemaan uusia, vastaantulevia ongelmia.
– Juuri sitä teknologiayritykset etsivät. Itseohjautuvia ihmisiä, jotka osaavat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa ja keksiä ongelmia, jotta saavat ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin.
Kaikista maailman kolkista on tullut hakemuksia uuteen koulutukseen. Anna-Lena Svenlab luettelee maita.
– Brasiliasta, Vietnamista, Singaporesta, Hongkongista... Monista eri maista. Pidän sitä valtavana vahvuutena, koska kaikilla on erilainen tausta ja he ovat eri-ikäisiä.
Useimmat opiskelijat eivät ole entisiä koodareita. Heidän erilaisten näkökulmien ja taustojen yhdistelmä antaa Svenbladin mielestä voimaa ongelmanratkaisuun.
– Tämä menetelmä kannustaa uteliaisuuteen, itseohjautuvuuteen, sinnikkyyteen, viestintään ja yhteistyöhön. Se edistää myös kriittistä ajattelua ja elinikäistä oppimista, sanoo Grit:lab:in johtaja Anna-Lena Svenblad.
Vastaavanlainen opettajaton koodarikoulutus on alkanut myös Pohjois-Savossa.
