Ahvenanmaan väestö kansainvälistyy hyvää vauhtia.
Äidinkieleltään ruotsalaisia on enää 85 prosenttia väestä. Vielä parikymmentä vuotta sitten luku oli 95. Suomenkielisiä on viitisen prosenttia väestä.
Viime aikoina Ahvenanmaalle on muuttanut töiden perässä paljon väkeä Baltian maista, Romaniasta ja muun muassa Ukrainasta.
Näiden uusien kielien edustajia on Ahvenanmaalla nyt liki 10 prosenttia maakunnan väestä.
Suomenkielisillä vilkasta toimintaa saarimaakunnassa
Ahveniset-yhdistys perustettiin vuonna 1972 Ahvenanmaalla asuvien suomenkielisten asukkaiden tueksi ja kohtauspaikaksi.
Ahveniset-yhdistyksellä on vilkas vuosi takana. Yhdistys vietti viime vuonna 50-vuotisjuhlaa ja monenlaista toimintaa järjestettiin sen kunniaksi.
Juhlaan valmistettiin omat karamellit, retkeiltiin, muisteltiin menneitä ja täydennettiin historiikkia.
Kun tapahtumia järjestetään ja juttu kiertää, suomenkieliset kyllä löytävät toisensa luo. Se on puheenjohtaja Anna-Maria Tammisen mukaan huomattu vuosikymmenten aikana.
Yhdistyksen väki on leiponut ruisleipää, retkeillyt ja järjestänyt saunailtoja. Yhdistys on osallistunut myös Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan ja tehnyt hurjan määrä pönttöjä.
Suomen satavuotisjuhlan aikana Ahveniset-yhdistys osallistui valtakunnalliseen tanssikisaan ja pärjäsikin vallan mainiosti.
Yhdistyksen yksi tärkeimmistä toiminnoista on vuosien ajan ollut musiikkileikkikoulu, joka järjestetään eri-ikäisille lapsille pari kertaa kuukaudessa.
Oman maan itsenäisyys on tärkeä
Ahvenisten näkyvin yksittäinen tapahtuma on joulukuun kuudentena päivänä järjestettävä itsenäisyysjuhla.
– Syömme karjalanpiirakoita, on puheita, tanssia ja laulua, luettelee Lea Hänninen.
Ilman yhdistystä Suomen itsenäisyyspäivä jäisi Ahvenanmaalla aika vaisuksi, sillä siellä ei juuri muuten Suomen itsenäisyyttä juhlita.
Perusahvenanmaalainen lähtee Hännisen mukaan silloin yleensä jouluostoksille Tukholmaan.
