Testaa tämän jutun lopussa, oletko jargonmestari!
Työelämän jargon on kaikkialla. Ja ilmiö on viime vuosina sen kuin yltynyt.
– Se on ilmiö, joka on soluttautunut ihan joka paikkaan, sanoo Laura Niemi, joka perehtynyt aiheeseen ja kirjoittanut vastikään aiheesta kirjan Työelämän tyhjänpuhujat.
Abstrakti kuorrutus on levinnyt jopa kirkkoon, jossa puhutaan esimerkiksi kaste-prosessin eri vaiheista ja Jumalan luomistyötä verrataan innovaatioon. Se on vallannut julkista sektoria, jossa ministeriön hallinnonala voi olla nykyään konserni, Niemi kuvaa.
Nykyjargon on usein talouden ja teknologian aloilta ammentavan sanaston leviämistä asiantuntijapuheen mukana alalle kuin alalle.
– Jargonhan ei ole sanana uusi. Perinteisesti sillä tarkoitetaan jonkun erikoisalan omaa ammattislangia.
Tyhjä puhe leviää etenkin vaikeina aikoina
Laura Niemen mukaan jargonin leviämisen taustalla on työelämän murros. Yhä useampi tekee asiantuntijatyötä ja siksi asiantuntijapuhe valtaa työpaikoilla alaa.
Epämääräinen ja vaikea kieli on tapa osoittaa, että osaa jotain vaikeaa ja abstraktia. Sillä kilpaillaan asiantuntijatyön markkinoilla.
Vaikeat ajat, kuten pandemia ja epävarma taloustilanne, saavat Niemen mukaan haitallisen jargonin rehottamaan.
– Vaikeissa tilanteissa halutaan silotella asioiden todellista luonnetta ja silloin leviää kuorruttava, tyhjänoloinen ja abstrakti kieli.
Kieli jakaa työyhteisön tyhjänpuhujiin ja tekijöihin
Kielenkäyttö jakaa Laura Niemen mukaan työyhteisöjä kahtia.
– Edelleen työpaikolla on niitä ihmisiä, jotka eivät tee asiantuntijatyötä tai kehitä kielen avulla.
Opettajat opettavat, hoitajat hoitavat, kuvaajat kuvaavat, hitsaajat hitsaavat. Töitä kehitetään, mutta ei vain monimutkaisten käsitteiden avulla.
– Käytännöllisen työn tekijät kokevat, että he eivät tule ymmärretyksi tässä maailmassa, kun tämmöinen abstrakti kehittämispuhe on ottanut yhä enemmän jalansijaa, Niemi sanoo.
Jos työntekijä ei ymmärrä, mitä yritys haluaa tai tekee, on vaikea tietää, keskittyykö omassakaan työssä oikeisiin asioihin.
– Kyllähän sillä on vaikutusta motivaatioon. Ja sitten jos kertaa sen vaikka kolmella sadalla ihmisellä siellä työpaikalla. Se voi johtaa sairauspoissaoloon. Se voi johtaa alisuorittamiseen ja muihin vastareaktioihin… Niin kyllähän se vaikuttaa työn tuottavuuteen.
Yritysten epäselvä puhe vaikuttaa myös asiakkaisiin. Epäselvä teksti karkottaa asiakkaat.
Kieliasiantuntija Eeva Öörni sanoo, että asiantuntijat ovat usein niin syvällä omassa aiheessaan, että eivät ymmärrä tai muista, kenelle viestivät tai kirjoittavat.
– Jos vaikka osamaksusopimuksesta puhuttaessa käytetään sanaa sopimuksen maturiteetti, se ei välttämättä avaudu. Voisi puhua sopimuksen kestosta, hän havainnollistaa.
Kieli leviää johtajilta
Usein kieli leviää johtotasolta. Koska johtotasolla katsotaan isoja kokonaisuuksia, ylätason asioita, niitä käsitellään ylätason kielellä. Eeva Öörnin mukaan johdon kieli kuitenkin leviää helposti muuallekin.
Puhutaan abstraktisti silloinkin, kun pitäisi puhua jo konkreettisesti.
Yksi syy on se, että ihmiset haluavat kuulostaa tärkeiltä. Jargon on siis usein niin sanottua ”johtajapuhetta”.
– Ylätason puhetapa aletaan nähdä jotenkin tavoiteltavana, koska siihen liittyy status, Öörni sanoo. Hänen tuore kirjansa Selkeä kieli, toimivat tekstit keskittyy erityisesti asiakasteksteihin.
– Se on tosi inhimillinen piirre, ja puhetavan muutos tapahtuu todennäköisesti tiedostamatta.
Toisaalta ylätason puhe on myös tapa puhua asiasta, josta ei oikeastaan tiedä.
– Kun ei ihan tiedetä itse välttämättä, että mitkä ne konkreettiset yksityiskohdat ovat, on helppo viedä puhetta ylätasolle ja puhua kuulostaen asiantuntevalta, vaikka ei välttämättä tiedä mitään.
Kolmas syy jargoniin on asioiden peittely. Jos yritys sanoo uudistavansa palveluita, vaikka oikeasti esimerkiksi sulkee konttorin, ihmiset kyllä näkevät kiertelyn läpi.
Öörnin mukaan avoimuus viestinnässä on lopulta kaikkien etu.
Jargon ei ole syypää, vaan oire huonosta johtamisesta ja siitä, että kielestä ei keskustella
Jargonista ei pääse eroon kieltämällä tiettyjä sanoja, vaikkapa sillä, että palavereissa ei saa käyttää sanaa resurssi ihmisistä puhuttaessa tai sanaa tahtotila, Laura Niemi muistuttaa.
– Jargon liittyy esimerkiksi johtamisen ongelmiin, joita yhteisössä on. Tosi monesti siihen, että johto ja henkilöstö ovat etäällä toisistaan.
Yrityksissä olisi hyvä kysyä peruskysymyksiä. Ja sanoa ne selkeällä kielellä.
– Tiedetäänkö me itsekään, mitä me oikeastaan myydään? Uskotaanko me meidän palveluihin itsekään? Tietääkö johto, mitä henkilöstö ajattelee?
– Kun palaverissa tulee se olo, että ollaankohan me kaikki ihan pihalla, rohkaisen olemaan se ensimmäinen, joka toteaa, että anteeksi, minä en ymmärtänyt. Siinä saattaa tehdä aika ison palveluksen muillekin. Jos kysyjä joutuu naurunalaiseksi, se kertoo mielestäni organisaatiosta enemmän kuin ihmisestä.
Samaa sanoo Eeva Öörni. Asiantuntijoiden pitää itsekin ymmärtää, että heidän omiensa parissa käyttämä kieli ei ole kaikille ymmärrettävää.
Mikä on jargon-kielen suosikkisi?
Kerro tämän jutun kommenteissa!
Moni organisaatio sanoo Öörnin mukaan ainakin paperilla olevansa asiakaslähtöinen tai asiakaskeskeinen.
– Kielenkäytössä konkretisoituu asiakaslähtöisyys, puhutaanko oikeasti asiakkaan näkökulmasta vai organisaation näkökulmasta.
Mikä on jargonkielen suosikkisi ja miksi? Kerro tämän jutun kommenteissa.
