Hallituksen eilen tiistaina esittelemät kehysriihen päätökset kyllä kohentavat julkista taloutta, mutta enemmänkin olisi voinut tehdä, sanovat kolmen keskeisen taloustutkimuslaitoksen johtajat.
Katso alla olevalta videolta, miten Laboren johtaja Mika Maliranta, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kiteyttävät saavutukset talouden tasapainottamiseksi.
Kaikkien kolmen mielestä kehysriihen toimet parantavat merkittävällä tavalla julkista taloutta.
Verojen nostamiseen ja kulujen leikkaamiseen liittyy kuitenkin vaaroja, jos ne hidastavat kuluttajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Talouden nopea tasapainottaminen voi uhata hennosti orastavaa talouskasvua.
PTT:n Lahtinen muistuttaa, että julkisen talouden suunnan kääntämiseen tarvitaan nykyistä parempaa talouskasvua. Vain veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla ei voi julkisen taloudenkaan suuntaa lopulta kääntää, hän tiivistää.
Etlan Kangasharjun mukaan toimet ovat aivan oikeita ja osoittavat, että ”nyt on otettu härkää sarvista”.
Laboren Maliranta kiinnittää huomiota siihen, että hallitus on osoittanut poliittista rohkeutta tarttuessaan keskiluokan eli suuren äänestäjäjoukon etuihin. Myös hän muistuttaa, että leikkaukset kohentavat julkista taloutta, mutta koko talouteen ne eivät tuo vauhtia.
Mitä huonoa riihen päätöksissä oli?
Tämän uutisen pääkuvana on video, jossa Maliranta, Lahtinen ja Kangasharju kertovat mitä kehysriihen päätöksistä jäi puuttumaan.
Lahtisen mukaan alkoholin hinta on jäänyt hallituskauden aikana merkittävästi palkkakehityksestä jälkeen.
Nyt hallitus päätti, että väkevien juomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin, jolloin yleinen hintojennousu kiristää alkoholin verotusta.
Sen sijaan Lahtinen varoittaa arvonlisäveron nostamisesta liian aikaisin, jolloin se voi uhata kasvunäkymiä.
Kangasharju puolestaan arvioi, että hallituksen noin neljän miljardin euron investointipaketissa olisi paljon karsittavaa, kuten Turun tunnin juna -hanke.
– Turun tunnin juna on todettu kannattamattomaksi investoinniksi. Vielä siitä ei luovuttu, vaikka olisi varmaankin pitänyt.
Maliranta puolestaan ihmettelee, että vaikka hallitus teki poliittisesti rohkeita ratkaisuja, se ei kuitenkaan juuri kajonnut yritystukiin.
Menoleikkauksilla ja veronkiristyksillä hallitus tavoittelee noin kolmen miljardin säästöjä velkaantumisen hillitsemiseksi ja talouden suunnan kääntämiseksi.
Katso lista: tämä kaikki muuttuu hallituksen leikkauksilla ja veronkorotuksilla
Valtion budjetti oli ylijäämäinen viimeksi vuonna 2008. Tämän kehityksen seurauksena julkinen velka nousi viime vuonna yli 75 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
