Nopeasti syöminen on suomalaisen ruokakulttuurin suurin perisynti, ainakin jos asiaa kysyy ravitsemusterapeutti Soile Ruottiselta.
Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti sekä filosofian tohtori, ja työskentelee lääkäripalvelukeskus Mehiläisellä.
Yle uutisoi perjantaina siitä, kuinka monissa kouluissa ruokailuun jää vain 15 minuuttia aikaa. Tätä Ruottinen pitää erittäin huolestuttavana.
– Ruokailuun pitäisi varata kaksinkertainen aika, Ruottinen sanoo.
Tällä hän viittaa siihen, että hotkiminen voi olla haitallista lastenkin terveydelle.
Hän mainitsee valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuosituksen, jonka mukaan kouluruokailussa pelkästään syömiselle tulisi varata vähintään 30 minuuttia aikaa. Saman suosituksen Ruottinen antaisi aikuisillekin.
– Totutut tavat säilyvät valitettavasti aikuisikään asti, Ruottinen harmittelee.
Etätöissä syömiseen ei keskitytä
Korona-ajan jälkeen etätöiden määrä on kasvanut. Ruottinen kertoo, että hän kuulee vastaanotollaan kerta toisensa jälkeen, kuinka etätöissä lounasta syödään tietokoneen ääressä tai jopa seisten.
– Missään tapauksessa se ei ole työssä jaksamiselle tai omalle hyvinvoinnille hyväksi. Olen ollut tästä jo pitkään hyvin huolissani.
Kiireessä syödessä ei ehdi huomata kylläisyyden tunnetta, jolloin painonhallinta hankaloituu. Myös esimerkiksi epämääräiset ilmavaivat saattavat johtua nopeasta ruokailusta, kun vatsalaukkuun kulkeutuu huonosti pureskellun ruoan mukana ilmaa, Ruottinen listaa.
Einesten syönti lisääntynyt, kasvisten syönti vähentynyt
Kiireessä syömisen kulttuuriin liittyy monella einekset, sillä etätöiden lisäännyttyä työpaikkaruokailut ovat jääneet vähemmälle.
Moni valmisruoka ei kuitenkaan sisällä juurikaan kasviksia, ja tällöin lounas saattaa jäädä ravintoköyhäksi.
– Minulla on tapana sanoa, että ei sillä ole väliä, kenen äiti makaronilaatikon on tehnyt, kunhan siinä on lisäksi tuoreita kasviksia.
Ruottisen mukaan lounaan olisi hyvä olla monipuolinen, ja aterialla olisi hyvä nauttia leipääkin. Hän kertoo, että lounasruokailut ovat yksipuolistuneet.
Ruottinen on törmännyt vastaanotoillaan myös uuteen asiakasryhmään eli raudanpuutteesta kärsiviin miehiin.
– Miehillä ei ole kuukautisia, joten matala rauta ei ole tavanomaista. Jos syö eineksiä, joissa on vähemmän lihaa, eikä käytä ruisleipää, mikä puolestaan on merkittävä raudan lähde, niin raudanlähteet voivat olla vähissä.
