Huolella tehty lapskoussi näyttää melkoiselta sekasotkulta. Siitä huolimatta se maistuu Raumalla koululaisille.
Lapskoussi syntyy erilaisten juuresten ja haudutettujen lihojen kiehtovasta liitosta. Voisulalla valellun muhennoksen viereen sujautetaan etikkapunajuuria ja suolakurkkuja, aivan kuten tutuissa pyttipannu-, vorschmack- tai poronkäristysannoksissa.
”Aikoinaan kehitetty Raumalla”
Pelkästään raumalaisten herkku lapskoussi ei ole, sillä se on tunnettu monissa eurooppalaisissa satamakaupungeissa.
Se ei haittaa itsetietoisia raumalaisia. He pitävät herkkua omanaan, vaikka lapskoussia saa kuppiloissa muun muassa monissa Saksan ja Pohjoismaiden rannikkokaupungeissa.
Winnovassa ammatillista koulutusta antavalla ravintola-alan opettaja Eero Hyvärisellä on asialle hyvä selitys.
– Lapskoussin ovat aikoinaan kehittäneet raumalaiset merimiehet, joiden mukana se on levinnyt muualle Eurooppaan, Hyvärinen virnuilee.
Uskokoon merimiesjuttuun ken tahtoo.
Raumalla oli 1800-luvulla hetken jopa maan suurin purjelaivasto. Kookkaimmillaan Rauman purjealuslaivasto oli 1892–98, jolloin se oli Suomen suurin. Laivaston ansiosta merimiesten tapoja juurtui myös mantereelle.
Laivaruuaksi muhennos ohjautui, sillä siinä käytettävät raaka-aineet säilyvät hyvin. Sitä oli myös helppo valmistaa merellä.
Pääosassa pitkä haudutus
Raumalla ravintola-alaa opiskelevat tekevät harjoittelujaksojaan laivoilla. Osalle saattaa aueta sieltä myös työura.
Winnovan opiskelijat lupautuivat näyttämään, miten perinneherkkua valmistetaan.
Lapskoussin tekeminen on alkanut jo edellisenä päivänä, koska tärkeintä on pitkä haudutus sekä lihoille että juureksille. Reseptit vaihtelevat, mutta lähes aina pataan laitetaan perunaa, porkkanaa, sipulia sekä lihana yleisemmin nautaa ja sikaa. Mausteiksi riittää niukimmillaan suola ja pippuri.
Raumalaiselle elintarvikealan opiskelija Alisa Uusitorpalle ruoka on tuttu jo peruskoulusta.
– Siinä maistuu etenkin porkkana. Voisulan kanssa toimii.
Rauman kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelujen vt. palvelujohtaja Rami Iltanen kertoo, että lapskoussi on juurtunut raumalaiskoulujen ruokalistoille. Koululaiset saavat sitä vähintään kerran yhden kuusiviikkoisjakson aikana. Näin on ollut vuosia.
– Toki perinneruoka jakaa mielipiteitä samaan tapaan kuin mikä tahansa ruoka, mutta lapskoussista pääosin kyllä tykätään, Iltanen sanoo.
On siis turvallista olla sanomatta, että kaikki raumalaiset koululaiset rakastavat lapskoussia, vaikka moni niin tekeekin.
Täsmennetty 30.5. kello 12 tietoa Rauman purjelaivaston koosta. Se oli Suomen suurin 1892–98.
