Lasten tarkkaavaisuusoireiden hoitoa pitäisi muuttaa enemmän perhearkea tukevaksi, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Yle uutisoi aiemmin tänään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialue muuttaa lasten tarkkaavaisuusoireiden hoidon painopistettä. Esimerkiksi ADHD-tutkimuksia ei enää tehdä, ennen kuin perheen arki on katsottu kuntoon.
THL ei vielä ole koonnut tietoa siitä, millä laajuudella perhearkeen keskittyvä malli on käytössä hyvinvointialueilla.
Kanta-Hämeen malli pitäisi Aalto-Setälän mielestä ottaa käyttöön myös muualla. Ylilääkärin mukaan arjen merkitystä ei kunnolla uskota, vaikka hoitosuositukset korostavat asiaa.
– Arjen rutiineilla on tärkeä rooli lapsen ja etenkin keskittymishäiriöistä kärsivän lapsen kohdalla. Terveydenhuollosta odotetaan jotain isompaa apua ja ja tukea, vaikka se pitäisi aloittaa aina juuri näistä arjen asioista.
Lapsen arjen kuormituksen pitäisi olla ikätason mukaista: selkeää, ennakoitua ja säännöllistä. Aalto-Setälä mainitsee esimerkkeinä yhdessä kotona vietetyn ajan, yhteiset ruokahetket ja säännölliset nukkumaanmenoajat.
Diagnooseissa on voinut tapahtua virheitä
7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet selvästi viime vuosina.
Alaikäisten diagnoosit ovat yleisimpiä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, missä esimerkiksi alle 13-vuotiaista pojista joka viidennellä on todettu ADHD.
Diagnooseissa on voinut tapahtua virheitä, sanoo Siun soten neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon apulaisylilääkäri Katri Räsänen.
– Diagnostiikka on haastavaa, ja tätä on jo aikaisemminkin pohdittu, että mukana on varmaan virhediagnostiikkaa.
Myös Siun sote keskittyy ADHD:n hoidossa aluksi arkeen, Räsänen kertoo.
Alkukartoituksessa on yleensä mukana koko perhe. Tarvittaessa ollaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan tai psykologiin.
Räsäsestä perheen arjen kokonaisvaltainen huomioiminen on osoittautunut tärkeäksi.
– On tärkeää katsoa arjen rakenteet ja korjata ensin niitä. Jos ADHD näyttäytyy vahvasti, ohjaamme hoitopolun mukaisesti eteenpäin.
Pohjois-Karjalassa perheet takkuilevat samanlaisten ongelmien kanssa kuin muuallakin. Esiin nousevat esimerkiksi univelka, nettipelaaminen ja erilaiset perhettä kuormittavat tekijät.
Jatkossa Siun sote pyrkii painottamaan alkukartoitusta vielä enemmän.
