Venäjän räjähteillä lastattu sotadrooni olisi voinut aiheuttaa Latviassa vakavan onnettomuuden kaksi ja puoli viikkoa sitten. 40 kilon räjähdelastin kuljettamiseen kykenevä drooni lensi Latvian ilmatilassa kymmeniä kilometrejä ennen maahansyöksyään.
Venäjältä laukaistu ja Valko-Venäjän kautta lentänyt drooni putosi Gaigalavan kylään, joka sijaitsee 90 kilometrin päässä Valko-Venäjän rajasta. 30 kilometriä kylän eteläpuolella on 35 000 asukkaan Rēzeknen kaupunki.
Räjähdelennokki syöksyi metsään, eikä henkilö- tai materiaalivahinkoja tullut.
Toisinkin olisi voinut käydä, sanoo Tallinnassa toimivan Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n turvallisuusohjelman johtaja Marek Kohv.
– Jos räjähdelastissa ollut drooni olisi pudonnut asutulle alueelle, vahingot olisivat olleet huomattavia, Kohv sanoo Ylelle.
Venäjän sotadrooni ei ole ilmeisesti koskaan aikaisemmin lentänyt näin pitkälle Nato-maan ilmatilassa. Kohv arvioi, että maahansyöksy johtui polttoaineen loppumisesta. Hänen mukaansa on epäselvää, miten vakava vaaratilanne oli kyseessä.
– On vaikea arvioida, milloin droonin polttoaine loppuu ja drooni putoaa.
Venäjä todennäköisesti menetti yhteyden drooniin
Latvian armeijan komentaja Leonīds Kalniņš sanoi maahansyöksyn jälkeen, että droonin lento Latviaan oli vahinko. Venäjän oli ollut tarkoitus laukaista drooni Ukrainaan, mutta drooni harhautui reitiltään.
Pitkän uran Viron puolustusvoimissa ja sisäisen turvallisuuden keskeisissä tehtävissä tehnyt Kohv pitää arviota harhalennosta perusteltuna. Hän arvioi, että Venäjä menetti yhteyden drooniin ja se lähti sattumanvaraiseen suuntaan.
– Pahimmassa skenaariossa yhteys drooniin menetetään ja sen jälkeen drooni lentää sattumanvaraiseen paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Drooni voi myös esimerkiksi osua kohteeseen, jossa on räjähteitä, jolloin vahingot ovat vielä suuremmat.
Puolustusasiantuntija sanoo, että harhalentoja voi tulla vielä lisää. Latvian harhalentoon ovat Kohvin mukaan voineet johtaa Venäjän armeijan osaamisen puute ja huonot laitteet.
– On ollut tapauksia, joissa Venäjä on lähettänyt drooneja vahingossa Ukrainan sijasta omalle maaperälleen. Niitä on mennyt myös Valko-Venäjälle.
Näin on tapahtunut siitäkin huolimatta, että Venäjän ja Valko-Venäjän ilmapuolustusten pitäisi olla yhtenäiset.
Gaigalavan kylään syöksynyt drooni oli Shahed-tyyppinen hyökkäysdrooni. Shahedit ovat alun perin iranilaisvalmisteisia, mutta Venäjä on alkanut valmistaa mallista omaa versiotaan. Kohvin mukaan Venäjällä valmistetut droonit voivat olla huonolaatuisia, mikä lisää harhalentojen riskiä.
Marek Kohv arvioi venäläisiä Geran-2-drooneja alla olevalla videolla:
Miksi droonia ei ammuttu alas?
Latviassa on ihmetelty, miksi armeija ei ampunut droonia alas. Muun muassa puolustusministeriön entinen valtiosihteeri Jānis Garisons arvosteli armeijan toimintaa ja kysyi, mitä olisi tapahtunut, jos räjähdedrooni olisi syöksynyt Rēzeknen kaupunkiin.
Latvian armeijan komentaja Kalniņš sanoi, etteivät sotilaat ammu rajalla sinne tänne, jos kohteesta ei olla varmoja.
Virolaisen Kohvin mukaan useat syyt saattoivat vaikuttaa siihen, ettei droonia ammuttu alas. Drooni lensi todennäköisesti hyvin matalalla eikä välttämättä siksi näkynyt tutkassa. Laite oli mahdollisesti väriltään musta, jotta sen havaitseminen olisi yöllä vaikeaa.
Kohv arvioi, että armeija pystyi päättelemään droonin harhautuneeksi sen lentoradan perusteella.
Hän uskoo, että armeija seurasi lennokin lentorataa tarkasti ja totesi, ettei se osu asutuskeskukseen tai siviilikohteisiin.
Kohvin mukaan kyseinen droonimalli olisi voitu ampua alas konekiväärillä tai jopa automaattikiväärillä, hävittäjää siihen ei olisi tarvittu.
”Naton pitäisi reagoida nopeammin”
Kohv pitää hyvin mahdollisena, että Venäjän sotadrooneja tulee vielä lisää sen naapurissa olevien Nato-maiden puolelle. Hän ei kuitenkaan näe, että Venäjä lähettäisi niitä tarkoituksellisesti Nato-maihin.
Toisaalta mitään ei voi hänen mukaansa sulkea pois, kun kyse on Venäjästä.
– Vaikka Latviaan lentänyt drooni olisi ollut vahinko, voimme olla varmoja, että Venäjä tarkkailee sitä, miten tähän reagoidaan.
Kohvin mukaan Naton pitäisi oppia tapahtuneesta ja tehdä päätöksiä nopeammin myös paikallisella tasolla.
– Hävittäjäkoneet voitaisiin saada tarvittaessa ilmaan paljon nopeammin, kun päätöksiä tehtäisiin ripeämmin.
Venäjä on loukannut Naton ilmatilaa myös Romaniassa. Tuoreimmassa tapauksessa Romanian hävittäjät seurasivat droonia lähes tunnin ajan.
– Tilanne oli hälyttävä. Siitä herää kysymyksiä: Miksi Romania ei ampunut alas Venäjän droonia? Miksi drooni päätettiin ajaa takaisin Ukrainan ilmatilaan?
Länsimaat ovat olleet Kohvin mukaan ylivarovaisia reagoinnissaan Venäjän tämänkaltaisiin toimiin.
– Ajatellaan, että kaikki puolustukselliset toimet tarkoittaisivat jonkinlaista eskalaation merkkiä Venäjälle. Venäjä kuitenkin kärjistää koko ajan tilannetta, me Nato-maissa taas yritämme hillitä sitä. Mielestäni tarvitaan muutosta sekä toiminnassamme että ajattelussamme, Kohv sanoo.
Venäjä pommittaa Ukrainassa siviilejä drooniparvilla. Kohv arvioi, etteivät harhautuneen droonin aiheuttamat siviilivahingot Natoon kuuluvissa naapurimaissa hetkauttaisi Venäjää.
– Venäläisten ajattelutapa on piittaamaton. Venäjä ei välitä naapurimaistaan, Kohv sanoo.
