Ei ole uusi juttu, että huippu-urheilijat saavat sosiaalisessa mediassa loukkaavaa palautetta. Nyt on kuitenkin todistettu, että se voi johtaa jopa urheilu-uran loppumiseen.
Australialainen breikkaaja Rachael Gunn (breakdance) antoi tälle kasvot marraskuun alussa. Raygunina tunnettu nainen kertoi lopettavansa uransa, koska oli lopen väsynyt kokemaansa ilkeyteen.
– Tanssin sekä breikkaan kuitenkin vielä. Mutta teen sen olohuoneessa kumppanini kanssa, Gunnin kerrotaan sanoneen paikalliselle radiokanavalle.
Kiusaamisen taustalla on 37-vuotiaan naisen breakdance-esitys Pariisin olympialaisissa. Hän ei saanut omatyylisestä suorituksestaan pisteen pistettä.
Gunnia mollattiin muun muassa siten, että tavallinen tallaaja pystyisi vastaavaan. Gunnin suorituksesta tuli somessa maailmanlaajuinen ilmiö. Esityksellä reviteltiin videon kera. Gunnia imitoitiin ja häneksi pukeuduttiin.
Ennen kaikkea hänen oma Instagram-tilinsä täyttyi hyökkäävästä kommentoinnista.
Monien mielestä ilkeily oli perusteltua, sillä Gunnin olympiapaikan väitettiin olevan manipuloinnin tulos. Gunnin aviomiehen Samuel Freen epäiltiin junailleen naisen Pariisiin, mutta esimerkiksi maan olympiakomitea on tyrmännyt väitteen.
Palauteryöppy teki kuitenkin tehtävänsä. Gunn ei tohdi enää esiintyä julkisesti.
– Mielestäni tämä on meille kaikille pohdinnan paikka, miten sosiaalisessa mediassa käyttäytyy ja millaisia videoita jakaa. On kaikkien vastuulla, millaista somea me maailmaan tuotamme ja millaisia asioita nostamme, urheilupsykologi Tatja Holm sanoo.
”Tuntuu kauhealta”
Instagram-tiliään ahkerasti ylläpitävä aitajuoksija Nooralotta Neziri ei ole joutunut pohtimaan uransa lopettamista somekommenttien takia. Aggressiivinen, pilkkaava ja vihainen palaute ei ole kuitenkaan jäänyt 32-vuotiaalta naiselta huomaamatta.
Neziri ymmärtää Gunnin lopettamispäätöksen hyvin. Hän kokee, etteivät urheilun seuraajat edelleenkään ymmärrä, että urheilijat ja julkisuudesta tunnetut henkilöt ovat silti ihmisiä.
– Ajatellaan, että on ok pilkata ja kiusata. Hänen kohdallaan tämä on mennyt henkilökohtaisuuksiin. Ei ollut kyse siitä, onko hyvä vai huono kilpailu. Alettiin kyseenalaistaa valintajärjestelmiä ja koko hänen tekemistään.
– Tuntuu kauhealta. Ymmärrän tosi hyvin, ettei hän halua enää kilpailla.
”Onko raskaana?”
Neziri ei ole pystynyt viime vuosina kunnolla kilpailemaan loukkaantumisten takia, minkä takia julkinen näkyvyys on selvästi pienempää kuin ennen. Sen takia hänkin on säästynyt sosiaalisessa mediassa suuremmalta loalta.
Kun Nezirillä meni urheilullisesti paremmin, somekiusaajat olivat hereillä.
– Onko tarpeeksi rasvaton vai liian lihava? Näyttääkö siltä, että on raskaana?
Neziri otti paineita ikävistä kommenteista vuosina 2017–2018. Kyseisten vuosien jälkeen hän on päässyt tilanteen yläpuolelle.
– Ei se mukavaa ollut, kun tiesi, että joutuu menemään näytille. Kisoissa sen on onneksi pystynyt unohtamaan niin, ettei se häiritse suoritusta. Ei se kuitenkaan millään tapaa optimaalinen tilanne ole, että joutuu miettimään vaatteitaan tai ulkonäköään ennen kuin astuu starttiviivalle, Neziri kertoo.
Tatja Holm on Urhean urheilupsykologi. Hän tekee yhteistyötä useiden huippu-urheilijoiden kanssa.
Holm on huomannut, että some ja sen erilaiset puheet ovat nousseet viime vuosina mukaan keskusteluihin urheilijoiden kanssa.
– Viestitulva voi olla valtava joillain urheilijoilla. Voi kokea paljon painetta siitä, mitä somessa itsestään kertoo. Minkälaisia asioita nostaa, mikä kiinnostaa ja mikä on itselleen tärkeää.
”En viitsi kameralle sanoa”
Suomen miesten jalkapallojoukkueen viimeviikkoisen Irlanti-tappion jälkeen hyökkääjä Joel Pohjanpalon tuoreimpaan Instagram-julkaisuun ilmestyi useita ilkeämielisiä kommentteja. Hän ei onnistunut tekemään maalia rangaistupotkusta.
– Veli, mikä on vikana? Menetin 1 570 euroa sen takia, että missasit pilkun.
– Tyhmä pelaaja.
– Sinulla on vain yksi tehtävä. Osua pilkusta.
– Mikä vitsi tämä pelaaja on.
Kommenttien joukossa oli lisäksi rajumpiakin viestejä, joissa mentiin henkilökohtaisuuksiin. Suorastaan uhkailtiin.
Myös esimerkiksi tennispelaaja Emil Ruusuvuori on joutunut muun muassa pettyneiden vedonlyöjien haukkumaksi.
Pohjanpalo on tietoinen törkypalautteesta Instagram-tilillään.
– En viitsi tv-kameralle kertoa, mitä on sanottu. Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Henkilökohtaisesti ei toivoisi lukevan sitä. Minulle se ei kuitenkaan merkkaa mitään. Se on joku anonyymi jossain päin maailmaa, joka sen antaa.
30-vuotias Pohjanpalo on pelannut uransa aikana muun muassa Italiassa, Saksassa ja Turkissa.
– Ulkomailta ne kaikki mauttomimmat kommentit tulevat. Suomalaisetkin osaavat olla ilkeitä sosiaalisessa mediassa, Pohjanpalo sanoo.
Pohjanpalon mukaan somekommenteilta on vaikea välttyä. Häntä itseään ne eivät hetkauta, mutta pelaaja ymmärtää, että joillekin ne voivat merkitä enemmän kuin toisille.
– Se on epätoivottu asia, joka valitettavasti tällä hetkellä kuuluu urheiluun. Pitäisi löytää paremmat keinot sen kitkemiseksi.
Epäileminen satutti
Nezirin kannalta tärkeä juttu on ollut se, että hän on pystynyt puhumaan kaikista huolistaan läheisilleen. Lisäksi hän on saanut apua urheilupsykologilta.
Urheilu-uran epämiellyttävimmän kokemuksen hän kohtasi vuonna 2017.
Edellisenä kesänä hän oli juossut 100 metrin aitojen SE:n 12,81 sekä yltänyt Rio de Janeiron olympialaisissa välieriin. Odotukset urheilijalla itsellään kuin muillakin olivat täten kovat.
Kesästä 2017 tuli Nezirille kuitenkin vaikea. Hän joutui jättämään kauden kesken.
Arvostelijoiden kritiikki upposi silloin syvälle. Urheilijan painosta puhuttiin.
– Silloin sain tosi, tosi paljon palautetta. Oli paljon asioita, jotka vaikuttivat vaikeaan kauteeni. Minulla oli todella vakavia terveysmurheita.
Neziri muutti kauden jälkeen Jyväskylään. Eniten aitajuoksijaa vaivasi se, että hänen motivaatiotaan kyseenalaistettiin.
– Mediassakin lietsottiin jostain syystä sellaista mielikuvaa, että en ole kovin motivoitunut urheilija. Se ei olisi voinut olla kauempana totuudesta. Tuntui tosi karmivalta, että joku kyseenalaistaa motivaatiotani, vaikka kaikki on rakentunut urheilun ympärille.
Ulkonäköä arvosteltiin enemmän kuin koskaan. Vaadittiin apurahoja pois. Toivottiin lopettamista.
– Verrattiin tosi paljon siihen, miltä olin näyttänyt edellisvuonna. Usein viestit liittyivät rahaan. Minun pitäisi lopettaa ja antaa tukirahani toiselle, vaikka se ei toimi niin.
Somekiusaamista Pariisissa
Kansainvälinen yleisurheiluliitto (World Athletics) julkaisi lokakuussa tutkimuksen, jonka mukaan Pariisin olympialaisten yleisurheilijat kohtasivat sosiaalisen median tileillään muun muassa rasistista, seksuaalista tai seksististä herjausta tai häirintää.
Tutkimuksen piiriin sisältyi 1 917 urheilijaa, joilla oli vähintään yksi tili Tiktokissa, Facebookissa, Instagramissa tai X:ssä (entinen Twitter).
Kommenteista 355 873 otettiin analysoitavaksi siltä varalta, jos se oli loukkaavaa. Kommentteja oli 36 eri kielellä.
Loukkaavista kommenteista puolet liittyi rasistiseen tai seksuaalissävytteiseen häirintään. Yleistä häirintää niistä oli yli 30 prosenttia.
– Ei ole salaisuus, että loukkaamisella sosiaalisessa mediassa voi olla tuhoisa vaikutus urheilijoiden mielenterveyteen. Monet urheilijat ovat valmiita nostamaan lajia verkkonäkyvyytensä myötä, mutta heidän on saatava tehdä se turvallisessa ympäristössä, Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sebastian Coe muistutti.
Nezirin missio
Viime kesänä Nezirin kisakausi oli ohi jo toukokuussa, joten hän koki niin EM-kisat kuin Pariisin olympialaiset kisakatsojan roolissa.
Olympialaisia varten hänellä välähti idea. Facebookissa kaikkien urheilun uutissivuston kommenttiketjut ovat täynnä suomalaisurheilijoiden lyttäämistä ja nimittämistä. Mollataan kisaturisteiksi. Vaaditaan urheilijoita pois kisoista ”nolaamasta” suomalaisia.
Neziri päätti reagoida tähän. Hän kävi kommentoimassa uutisia omalla nimellään ja kuvallaan.
– Kun en ollut arvokisoissa, minun ei tarvinnut suojata itseäni henkisesti niiltä kommenteilta. Ajattelin, että nyt käyn tsemppaamassa ja lukemassa. Minua kauhistutti se, miten negatiivista kommentointia siellä on, vaikka mielestäni suuremmalla osalla suomalaisista kisat menivät älyttömän hyvin.
– Haukkumisen määrä oli niin järkyttävä, että otin missioksi käydä kommentoimassa jotain positiivista. Vitsi, miten kova suoritus. Mahtavaa, olympiaurheilijana oleminen on aina kova juttu, Neziri muistelee tsemppaustaan.
Moderaattoriksi?
Neziri halusi valistaa kommenttiketjuissa ihmisiä siitä, miten kova juttu olympialaisiin pääseminen jo itsessään on.
– Ihmiset vastasivat minulle. Huomasin, että ihmisillä ei ole tietoa, millä kriteereillä urheilijoita lähetetään. Joku luuli, että Suomesta lähetetään naamakertoimella kivoimmat tyypit.
Neziri uskoo, että hän sai muutettua joidenkin ihmisten kriittistä suhtautumista suomalaisurheilijoita kohtaan.
– Minulle tuli siitä tosi hyvä mieli. Ainakin yhden tai kaksi ihmistä sain vakuuteltua siitä, että on yhtäläiset rajat kuin muilla mailla.
– Tavoitteeni on, että ensi vuonna olen kaikissa arvokisoissa mukana. Kun urani loppuu, sen jälkeen minut saa palkata positiivisuuden luojaksi ja moderaattoriksi tai keskustelijaksi, Neziri naurahtaa.
