Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) ennakoi, että jalkaväkimiinat ovat jälleen käytössä vuonna 2027.
Savola vastasi kysymykseen asiasta maanantaina Ylen Politiikkaradiossa.
Myös kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi, että henkilömiinat palaavat käyttöön lähivuosina.
Tämän hetken tiedon perusteella näyttää Limnéllin mukaan siltä, että Suomessa on varsin laaja poliittinen yhteisymmärrys jalkaväkimiinojen ja Ottawan sopimuksen uudelle tarkastelulle. Syynä on muuttunut maailmanpolitiikan tilanne.
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne viittaa kokoomuksen Verkkouutisten teettämään kyselyyn, jonka perusteella hieman yli puolet eli 52 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri viittaa Harjanteen mukaan siihen, että Suomi etenee sopimuksesta irtautumisen kanssa. Hän olettaa, että miinapäätös tehdään keväästä 2025.
Miinakeskustelun sysäsi uudelleen liikkeelle puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola. Hän esitti vastikään MTV:llä, että keskustelu jalkaväkimiinojen palauttamisesta pitäisi avata Ukrainan sodan kokemusten takia.
Suomi allekirjoitti viime vuosikymmenen alussa Ottawan sopimuksen, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön.
”En usko, että tulemme saamaan nuhteita”
Limnéll sanoo, että miina-asia tuskin ehtii enää puolustusselontekoon, joka näillä näkymin annetaan eduskunnalle vielä ennen joulua.
– Keskustelu selvityksineen tulee kevätpuolelle, ja sen pohjalta sitten tehdään päätöksiä, Limnéll ennakoi Politiikkaradiossa.
Savola pitää tärkeänä, että ennen joulua annettavaan puolustusselontekoon saataisiin viittaus miinoihin. Viittaus koskisi sitä, että jalkaväkimiinojen palauttamisesta tehdään selvitys ja käydään erillinen keskustelu.
Savola sanoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa on Suomessa yleensä löydetty ”aika hyvin” yksimielisyys.
Harjanne huomauttaa, että Yhdysvaltojen päätöksestä toimittaa jalkaväkimiinoja Ukrainalle ei ole noussut valtavaa vastalauseiden myrskyä.
– Itse asiassa Ukraina on ollut kaiketi ensimmäinen maa, joka on suoraan rikkonut Ottawan sopimusta. Ukraina ei ole saanut siitä hirveästi kritiikkiä, muuten kuin ehkä tietyllä järjestökentällä, Harjanne sanoo.
Myös Savola katsoo, että Ukraina on jo osoittanut, että tositilanteessa sopimuksilla ei ole merkitystä, jos maata pitää puolustaa.
– En usko, että tulemme saamaan nuhteita, jos haluamme suojata itseämme Venäjältä osana liittokuntaa.
Perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt vastasivat jalkaväkimiinoille kyllä, kun Yle kysyi asiaa viime viikolla.
Kokoomus toivoo, että ”asiaa selvitetään”, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut medialle, että puolustushallinnossa jo meneillään olevan selvityksen ohella ulkoministeriössä lähtee liikkeelle työ sen eteen, että Ottawan sopimuksesta irtautumista selvitetään.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että ”kun turvallisuustilanne muuttuu, me reagoimme”. Stubbin mukaan aika on ”hyvin erilainen” kuin silloin, kun Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.
Pääoppositiopuolue SDP ei ottanut asiaan vielä kantaa, vaan haluaa jatkaa keskustelua. Myöskään RKP ei ole vielä muodostanut asiaan kantaa.
Vihreät haluaa pitää puolueena kiinni jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, samoin vasemmistoliitto.
Miinakiellosta irtautumiseksi on tekeillä myös useampi kansalaisaloite.
