Maahanmuuttovirasto (Migri) valvoo ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupia entistä tarkemmin. Jo myönnetyt luvat tarkastetaan nyt automaattisesti jälkikäteen.
Oleskeluluvan tarvitsevat muut kuin EU-valtion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaiset.
Tammelan Mustialassa, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Climate Smart Agriculture -ohjelmassa opiskelevat srilankalaiset Malki Sonali Jayaweeralage ja Imalka Managé ovat kuulleet, että lupia on tarkastettu.
– Tietysti se on iso juttu ja pelottavaa. Olemme käyttäneet aikaa ja rahaa tänne tuloon. Voi olla, että asiaa miettivät muutkin, jotka haluavat tulla Suomeen opiskelemaan. Onneksi olen itse tavallinen opiskelija ja opiskelen säännöllisesti täällä, Jayaweeralage sanoo.
Yle uutisoi marraskuun lopulla, että maahanmuuttovirasto Migri harkitsee satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelupien peruuttamista. Marraskuun loppuun mennessä virasto oli tarkastanut noin 13 tuhatta lupaa. Näistä arviolta kymmenen prosenttia päätyy peruuttamisharkintaan.
Harkintaan päätyneistä peruutuspäätöksen oli marraskuun loppuun mennessä saanut 354 opiskelijaa. Noin 184 lupaa odottaa vielä käsittelyä.
Jayaweeralage ja Manage toteavat, että jälkivalvonta ei ole uhka, jos kaikki on kunnossa.
– On myös velvollisuutemme tehdä opinnot loppuun asti. Mutta riippuu henkilöstä. Jos ei ole tarvittavia papereita tai varoja, on tilanne hankala, Managé sanoo.
Perumisen syy liittyy usein opintojen sujumiseen
Jälkivalvonta liittyy etenkin vuonna 2022 tehtyyn lakimuutokseen, jossa tutkinto-opiskelija saa nyt oleskeluluvan automaattisesti koko opintojensa ajaksi. Tarkastaminen alkoi syksyllä 2023.
Jatkossa maahanmuuttovirasto tarkastaa automaattisesti vuosittain, että luvan edellytykset ovat yhä voimassa.
Maahanmuuttoviraston valvontaosaston prosessinomistaja Miia Mattila kertoo, että oleskelulupien peruuttamisen yleisin syy on, etteivät opinnot etene tai opiskelija ei opiskele lainkaan.
Osassa tapauksista henkilö ei ole edes saapunut Suomeen. Vain yksittäistapauksissa peruutuksen syynä on ollut rikos tai tukien väärinkäyttö.
Peruutuspäätöksissä korostuvat ammattikorkeakouluopiskelijat. Yhdeksän kymmenestä eniten peruutuksia saaneista oppilaitoksista on ammattikorkeakouluja.
Oleskelulupia on päätynyt peruuttamisharkintaan suhteellisesti eniten kenialaisilla, bangladeshlaisilla, intialaisilla ja nigerialaisilla opiskelijoilla.
Opiskelijat kaipaavat tietoa
Malki Sonali Jayaweeralage ja Imalka Managé kaipaisivat enemmän juuri heitä koskevaa tietoa muutoksista ja toimista, joita heiltä mahdollisesti odotetaan.
– Nyt kaikki tieto on viraston nettisivulla. Meidän täytyy aina etsiä asiat sieltä. Olisi hyvä, jos saisimme enemmän henkilökohtaista tietoa, jos jokin asia muuttuu tai jotain tarvitaan, opiskelijat sanovat.
HAMKin opiskelijakunnan viestinnän asiantuntija Liisa Hyytiäinen vahvistaa, että henkilökohtaisen tuen tarve on huomattu opiskelijakunnassa.
– Monet tulevat kulttuureista, joissa on totuttu, että asioita hoidetaan aina ihmisen kanssa. Meillä taas on paljon tietoa netissä ja erilaisissa materiaaleissa. Moni kaipaa sitä, että on ihmisiä, keneltä kysyä ja saada apua.
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat viime aikoina kärsineet lupaprosessien hitaudesta. Maahanmuuttovirastossa opiskeluluvan saaminen ja maahantuloprosessin käsittely on ollut hidasta. Hyytiäisen mukaan osa kansainvälisistä opiskelijoista on joutunut aloittamaan opintonsa myöhässä.
On opiskelijoiden etu, että he pääsevät opintoihin mukaan heti alussa. Alkuvaiheessa tulee paljon tärkeää tietoa, ja silloin opiskelija tutustuu myös korkeakouluyhteisöön ja muihin opiskelijoihin.
Valintaprosessi entistä tärkeämpi
HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälästä opiskelijoiden maahantuloa helpottanut, vuoden 2022 lakimuutos on ehdottoman tärkeä.
– Mutta samalla on huolehdittava siitä, että tulijat ovat oikeasti motivoituneita suorittamaan tutkinnon loppuun.
Tämä pyritään varmistamaan jo opiskelijavalinnassa. Valintaprosessiin tulisi Ahokallio-Leppälän mielestä kiinnittää enemmän huomiota.
– Meillä on myös oma agentuuriverkosto, joka saa koko ajan koulutusta ja tuntee täällä opiskelun ja yhteiskunnan. On tärkeää, että annetaan oikeata informaatiota koulutuksesta ja sen sisällöstä.
