”Meinasin pudota tuolilta”, sanoo valtavista metsähakkuista lukenut hankolainen – kaupunginjohtajakin pitää näkyä karuna

Hangossa toteutettu lähes 130 hehtaarin avohakkuu on herättänyt paljon hämmästystä. Kaupunginjohtajan mukaan kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa hakkuisiin ovat rajalliset.

Hankolaiset Johanna Schauman ja Hilkka Kivelä kertovat järkyttyneensä hakkuu-uutisesta.
  • Suvi Vesalainen
  • Saara Hirvonen

Suomen eteläisimmässä kärjessä Hangossa äimistellään yksityisen maanomistajan toteuttamia massiivisia päätehakkuita valtatien 25:n molemmin puolin.

Yle uutisoi aiheesta viikonloppuna. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua. Hankolainen Johanna Schauman kertoo järkyttyneensä nähtyään kuvat kaadetusta metsästä.

– En ole sitä vielä omin silmin nähnyt, mutta meinasin pudota tuolilta, kun luin uutisen verkosta, paikallisessa ympäristöyhdistyksessäkin toiminut Schauman sanoo.

Kaadettua metsää ja joitain pystyyn jätettyjä puita Hangossa.
Valtatien 25:n varrelta kaadettu metsä kiinnittää autoilijoiden huomion. Kuva: Matti Myller / Yle

Hangon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, RKP:n Sture Söderholm sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi maanomistaja on halunnut tehdä isot puukaupat juuri nyt, kun puun hinta on korkeimmillaan.

Kaikki on tapahtunut nopeasti. Visuaalinen tieto asiasta tuli kaupungin päättäjillekin vasta noin kuukausi sitten, kun puunkaatotyöt olivat jo pitkällä ja ne alkoivat näkyä katukuvassa.

– Minkäänlaista virallista tietoa maanomistajan käynnistämästä toiminnasta meille ei ollut tullut. Ei lausuntopyyntöä eikä mitään, Söderholm kertaa.

Kaupungilla ei siis ollut mitään ennakkotietoa hakkuista.

Sture Söderholm kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Sture Söderholm on Hangon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kuva: Matti Myller / Yle

Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl toteaa, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa hakkuisiin ovat olleet varsin rajalliset.

– Kun valtatietä kaksikymmentäviisi kulkee, niin eiväthän ne hakkuualueet varsinainen kaunistus ole, Ståhl toteaa.

Petra Ståhl, kaupunginjohtaja Hanko.
Hangon kaupunginjohtajan Petra Ståhlin mukaan kaupungilla oli varsin rajallisesti vaikutusmahdollisuuksia hakkuiden estämiseksi. Kuva: Matti Myller / Yle

Ståhlin mukaan nykyinen alueidenkäyttölaki ja sen pykälä 128 määrittelee, milloin kaupunki voi edellyttää maisematyöluvan.

– Tämä tapaus ei valitettavasti ollut sellainen, että olisimme voineet lupaa edellyttää ja sillä tavalla rajoittaa hakkuiden toteuttamista tai niiden laajuutta, Ståhl sanoo.

Kaupungille oli viime keväänä tehty aloite kyseisen maan kaavoittamisesta aurinkovoimalakäyttöön. Samassa yhteydessä ei kuitenkaan tullut tietoon maanomistajan aikomus massiivisten päätehakkuiden toteuttamisesta.

Kaupunki tuli omassa harkinnassaan tulokseen, että alueen kaavoittamiseen aurinkovoimalle sopivaksi ei ollut riittäviä perusteita.

Kyseessä oleva alue ulottuu Puolustusvoimien Syndalenin harjoitusalueeseen asti. Siksi kaupunki joutui kysymään lausunnon asiaan myös Puolustusvoimilta, Ståhl ja Söderholm vahvistavat Ylelle.

Hankoniemi on tuuliherkkä alue. Paikalliset vaalivat puitaan ja niiden suhteen ollaan tarkkoja. Jos kuntalainen haluaa kaataa yhdenkin puun pihallaan, se tarkoittaa lupaprosessia, Söderholm kertoo.

– Kaadettu puu on kaadettu puu, Söderholm toteaa.

Hankoon on tulossa kaupungin omalle viidenkymmenen hehtaarin alueelle aurinkokenttävoimala. Kyseessä on aiemmin varastoalueena toiminutta pensaikkoa.

Lumen peittämällä uimarannalla seisoo Hanko-Hangö-kyltti.
Lumen peittämällä uimarannalla seisoo Hanko-Hangö-kyltti. Kuva: Matti Myller / Yle