Hyvinvointialue julkaisi uuden nettipalvelun – tuhannet kymenlaaksolaiset kirjautuivat heti

Kysyimme Kotkassa, mitä ihmiset ajattelevat hyvinvointialueen digipalveluista.

Kehittämispäällikkö Johanna Niilo-Rämä kertoo, mistä Oma Kymenlaakso -sovelluksessa on kyse.
  • Ilona Pesu
  • Maija Tuunila

Kymenlaakson hyvinvointialueen uusi Oma Kymenlaakso -palvelu avautui tänään tiistaina.

Oma Kymenlaakso -palvelussa voi esimerkiksi viestitellä eli chattailla terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, varata vastaanottoaikoja sekä käydä videovastaanotolla.

Iltapäivään mennessä palveluun oli kirjauduttu useita tuhansia kertoja joko puhelinsovelluksen tai verkkosivun kautta.

Älypuhelimen näytöllä näkyy hoitopolut kahden viikon verenpaineseurantaan ja irti nikotiinista -itsehoitovalmennykseen.
Sovelluksessa on hoitopolkuja eri tilanteisiin. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kehittämispäällikkö Johanna Niilo-Rämän mukaan palvelussa on ollut vilkasta, mutta ei ruuhkaa. Erityisen suosittu on ollut terveysasemien chat-palvelu.

– Aiemmin järjestelmät ovat olleet hajallaan, ja esimerkiksi chatit ovat toimineet ainoastaan verkkosivujen kautta. Nyt ne ovat täällä sovelluksessa ja yhdessä järjestelmässä, Niilo-Rämä kertoo.

Älypuhelimen näytöllä näkyy lista erilaisista chateista Oma Kymenlaakso -sovelluksessa: tuki- ja liikuntaelinvaivat, mielenterveys- ja riippuvuusasiat, neuvola-asiat ja niin edelleen.
Chattiin pääsee, kun on ensin täyttänyt sovellukseen esitiedot. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Hyvinvointialueen tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä sovelluksella olisi 48 000 käyttäjää ja noin kolmannes hyvinvointialueella asioinnista tapahtuisi sen kautta.

Niilo-Rämän mukaan palvelu vastaa kysyntään, sillä hyvinvointialueen asiakaskunta muuttuu ja ihmiset haluavat käyttää digitaalisia palveluita yhä enemmän.

Kysyimme tiistaina Kotkassa, mitä ihmiset ajattelevat hyvinvointialueen digipalveluista.

Nainen hymyilee kameralle.
Satu Halonen Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kotkalainen Satu Halonen tiesi uudesta sovelluksesta, muttei ollut vielä tutustunut siihen tarkemmin.

– On tärkeää, että saa ainakin jonkun kiinni. Mutta ei se korvaa sitä, että mennään paikan päälle ja tavataan ihminen – ja tietysti on myös ikäihmisiä, jotka eivät edes käytä internetiä, hän pohti.

Sinihiuksinen nainen katsoo kameraan.
Petra Osola Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kotkalainen Petra Osola on samoilla linjoilla.

– Kaikkien ei varmasti ole niin helppo omaksua palvelujen käyttöä, mutta varmasti nuoremmalle väestölle se on hyvä ja mahdollisesti helpottaa asiointia.

Mies istuu kauppakeskuksen penkillä ja hymyilee kameralle.
Jarkko Kuolimo Kuva: Maija Tuunila / Yle

Mikkeliläinen Jarkko Kuolimo seuraa omaishoitajana aktiivisesti hyvinvointialueiden palveluita. Hänen kuulemansa mukaan moni on Etelä-Savossa pitänyt siitä, että digipalvelujen kautta saa helposti yhteyden ammattilaisiin.

– Tietysti tänä päivänä pitää ottaa vastaan, mitä annetaan. Tämäkin palvelu on varmasti hyvä ihmisille, joilla on digitaidot ja jotka ovat tottuneet tällaisia käyttämään.

Nainen katsoo kameraan kauppakeskuksen käytävällä.
Seija Kurtti Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kotkalainen Seija Kurtti pitää äkkiseltään hyvänä, että digipalvelut ovat yhdessä paikassa.

– Täytyy kokeilla, miten tämä pelaa. Vanhemmalle ihmiselle on vähän hankalaa, että uskaltaa mennä sinne ja käyttää palveluja eikä pelkää, meneekö joku vikaan.

Hyvinvointialueen kehittämispäällikkö Johanna Niilo-Rämän mukaan digipalvelujen ei ole tarkoitus syrjäyttää muita palveluja, vaan digipalvelut, lähivastaanotot ja kotiin vietävät palvelut täydentävät toisiaan.