Turkulaiskoulussa työskentelevän Jutta Kaasalaisen työ muistuttaa välillä enemmän aulaemännän kuin opettajan virkaa.
Oppitunti keskeytyy tiuhaan, koska luonnontieteiden luokan läpi kulkee ainoa reitti kolmeen muuhun luokkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan monilla muillakin opettajilla on samanlaisia kokemuksia nykypäivän koulutiloista.
Vuonna 2019 käyttöön otetusta Turun Yli-Maarian koulusta suunniteltiin käytävätön koulu. Ratkaisu on osoittautunut kouluarjessa häiriötekijäksi, ja 23 miljoonaa maksanut monitoimitalo on menossa todennäköisesti remonttiin.
Alustavien suunnitelmien mukaan opetus siirtyy muutostöiden ajaksi parakkeihin.
Ypsiloniksi nimetyn koulun rehtori Marianne Ulfstedt toivoo, että remontissa jokaiseen luokkaan saadaan oma sisäänkäynti, jotta tilojen läpi kulkeminen loppuu.
– Koulussa käytävällä on aina jokin funktio. Se on reitti, jonka kautta siirrytään tiloihin. Se on myös reitti ulos, jos tulee turvallisuutta uhkaava tilanne, hän huomauttaa.
Toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen Turun kaupungilta vahvistaa, että tiloihin on suunniteltu parannusta. Aikataulua tai kustannusarviota kaupunki ei halua kommentoida, koska asia on vielä valmistelussa.
Äänet ja kulkeminen häiritsevät
Asiaa tutkinut ympäristöpsykologian dosentti Jenni Radun sanoo yllättyneensä, miten tyytymättömiä Suomen kouluissa ollaan uudenlaisiin oppimisympäristöihin. Hän sanoo, että tilojen suunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota häiriöttömyyteen.
Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston tuoreeseen tutkimukseen vastasi yli 350 opettajaa ja koulunkäynninohjaajaa 21 koulusta Etelä-Suomen alueelta.
– Opettajat kokevat, että tiloissa on paljon häiriöitä, jotka kantautuvat muista tiloista. Myös ahtaus ja huonosti suunnitellut kulkureitit aiheuttivat tyytymättömyyttä, Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevä Radun kuvailee.
Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että uusia kouluja joudutaan remontoimaan epäonnistuneiden tilaratkaisujen takia. Usein remontit johtuvat siitä, että tiloissa koetaan liikaa häiriöitä tai ne eivät tue toimintaa.
Täysin avointen tilojen sijaan koulurakentamisessa suositaan nyt muunneltavia tiloja, eli tiloja, joita voidaan jakaa esimerkiksi siirtoseinillä. Tutkimuksen mukaan näissäkin on ongelmia.
– Osa vastaajista oli joustaviin tiloihin todella tyytyväisiä, jos niillä pystyi esimerkiksi yhdistämään kaksi luokkahuonetta. Osa siirtoseinistä oli kuitenkin vaikeakäyttöisiä, huonosti äänieristettyjä tai rikki, Radun kuvailee.
Tutkimuksen mukaan opettajat kokevat perinteiset luokat toimivammiksi kuin avoimet ja muunneltavat tilat. Tätä mieltä on myös Yli-Maarian koulun musiikinopettaja Juuso Vuorinen.
– Siinä pystyy keskittymään siihen, mitä on opetukselta suunnitellut, eikä tarvitse ottaa ihan jokaista häiriötekijää huomioon.
Opettajat mukaan suunnittelutyöhön
Rehtori Marianne Ulfstedt näkee, että tiloista olisi saatu toimivammat, jos opettajat olisi otettu tiiviimmin mukaan suunnitteluun.
Tätä mieltä Yli-Maarian koulun oppilaat ja henkilöstö ovat käytävättömästä koulusta.
Arkkitehdin visiona oli, että osa luokista olisi toiminut vain ryhmätyöskentelytiloina, jolloin niiden läpi kulkeminen ei olisi haitannut. Käytännössä kaikki tilat tarvitaan kuitenkin opetuskäyttöön.
– Ei kouluissa ole ylimääräistä luksustilaa, jonka voisi ottaa käyttöön vain tarpeen vaatiessa.
Ulfstedt kehuu Turun kaupunkia, joka on ryhtynyt toimiin tilojen parantamiseksi.
– Joku voisi sanoa, että teillähän on liki uusi koulu. Ei pidä katsoa valmistumisvuotta, vaan sitä, että rakennuksella on pitkä elinkaari.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:[email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
