Puolet suomalaisista pitää tavoittelemisen arvoisena sitä, että ihmiset elävät tulevaisuudessa yhä vanhemmiksi, kertoo uusi sukupolvibarometri.
Ajatus pidemmästä eliniästä houkuttelee erityisesti nuorimpia ikäluokkia. 18–24-vuotiaista yli 60 prosenttia ajattelee, että eliniän pidentyminen on tavoittelemisen arvoista.
Yli 55-vuotiaissa väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuus vähenee.
Sukupolvibarometrin suunnittelussa mukana ollut Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen näkee, että pitkäikäisyyden lisääntyminen tuo monenlaisia muutoksia mukanaan, mutta se voi olla myös positiivinen asia.
– Kyllähän pitkäikäistyminen ja monien sukupolvien yhtä aikaa eläminen tuo meille paljon rikkautta ja sellaisia voimavaroja, mitä me emme ole ehkä kyenneet hyödyntämään, Kuitunen sanoo.
Ikääntyneet luottavat julkisiin palveluihin, nuoret eivät
Sukupolvibarometrin mukaan 61 prosenttia suomalaisista ei usko saavansa riittävää hoitoa ikääntyneenä.
Erityisesti asiaa epäilevät 25–55-vuotiaat, joista noin 70 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Soile Kuitunen pitää ristiriitaisena sitä, että samaan aikaan, kun ihmiset haluavat elää yhä vanhemmaksi, he eivät pysty luottamaan siihen, että he saisivat ikääntyessään riittävää hoitoa.
– Tämä on minusta järkyttävää. Suomessa pitää voida luottaa siihen, että saa ikääntyä turvallisesti. Meidän pitää miettiä, mitkä meidän keinot hyvään ikääntymiseen ovat; mitä yhteiskunta tekee, mitä me kansalaisjärjestöt voimme tehdä ja mitä ihmiset itse voivat tehdä.
Barometrissä kysyttiin myös, mistä ihmiset uskovat saavansa hoivaa, apua ja tukea ikääntyneenä.
Enemmistö vastaajista luottaa julkisiin palveluihin ja noin puolet uskoo saavansa apua myös puolisoltaan ja lapsiltaan.
Yli 65-vuotiasta yli 70 prosenttia ajattelee saavansa hoivaa julkisten palveluiden piiristä. Esimerkiksi ystävien apuun heistä luottaa vain vajaa viidennes.
Nuoret ajattelevat selvästi keskimääräistä harvemmin saavansa apua julkisten palveluiden piiristä. Nuoret sen sijaan luottavat ystävien tukeen selvästi muita ikäryhmiä useammin.
Kuitusen mukaan tämä tulos voi kytkeytyä barometrissa esiin tulleeseen osattomuuden kokemukseen. Nuorimmat ikäluokat kokevat, että he eivät ole riittävästi edustettuina demokratiassa, poliittisessa vaikuttamisessa eivätkä etenkään taloudellisessa vallankäytössä.
– Meillä on perinteisesti ollut vahva ajatus, että hyvinvointiyhteiskunta huolehtii tietyistä tehtävistä, ja siihen voimme luottaa. Rapautuuko tällainen ajattelu nuorten kohdalla? Se, että on tällaista ulkopuolisuuden kokemusta, mikä barometrin tuloksissa näkyy, voi vaikuttaa siihen, miten luottaa yhteiskunnan rakenteisiin.
Sukupolvibarometri toteutettiin verkkokyselynä, jonka aineisto kerättiin vuoden 2024 loka-marraskuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista.
Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi, ja se edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.
