Asuntojen lyhytaikaisen vuokrauksen pelisäännöt ovat edelleen tulkinnanvaraiset ja työllistävät viranomaisia.
Tilanne aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi Rovaniemellä, missä matkailu on elpynyt pandemian jälkeen. Turistit ympäri maailmaa saapuvat paikalle talvea ihmettelemään eikä kaupungin hotellikapasiteetti riitä kaikille. Moni yöpyykin asunnoissa, joita vuokrataan lyhyeksi aikaa erilaisten alustojen kautta.
Ylen MOT-toimitus sai selville väestörekisteri- ja osakastietojen avulla, kuinka tietyissä Rovaniemen keskustan taloyhtiössä ison osan asunnoista omistaa yritys eikä niissä asu ketään.
Matkailutilastoja kokoavan Visitoryn mukaan Rovaniemellä oli viime vuonna rekisteröimättömässä majoituksessa 620 000 yöpymistä. Se on noin 40 prosenttia kaikista yöpymisistä.
Turistien lisääntynyt kerrostalomajoittuminen voi tuottaa harmia myös naapureille.
Kerrostalo vai piilohotelli?
Jari Halonen halusi vain helpompaa asumista: ei enää omakotitalon lumitöitä ja haravointia.
Vuokra-asunto Rovaniemen keskustassa yllätti, mutta eri tavalla kuin Halonen odotti. Hän ihasteli ensi alkuun kerrostalon näppäriä avainlokeroita monen ulko-oven pielessä. Niille löytyi syy kun tuli talvi.
Kävi ilmi, että monet naapurit olivatkin yhtenään vaihtuvia turisteja.
Jätteitä löytyi mistä sattui, rappukäytävän liikenne oli vilkasta ja ylimääräistä hälinää riitti. Pyykkisäkit ja taksiralli loivat hotellitunnelmaa.
Taloyhtiö toteaa MOT:lle, että myös pitkäaikaiset asukkaat ovat aiheuttaneet ongelmia.
Jari Halonen on löytänyt kohtalotovereita Rovaniemen taloyhtiöverkostosta, joka vastustaa jatkuvaa ja ammattimaista asuntojen vuokrausta turisteille.
Verkoston jäsenet kertovat, miten ovikello voi soida keskellä yötä, kun turisti tarvitsee apua. Imuri tai pesukone hyrähtää käyntiin kolmelta yöllä, koska paluulento lähtee varhain aamulla.
MOT:n selvityksen mukaan ammattimainen lyhytvuokraus näyttää syrjäyttävän asumista Rovaniemen keskustassa.
Tutkimme asukastiedot ja osakeluettelot viidestä taloyhtiöstä, joissa lähteiden mukaan on erityisen paljon asuntojen lyhytaikaista vuokrausta turisteille. Selvitys paljastaa, että suurimmassa osassa asunnoista ei asu ketään. Yli puolet niistä puolestaan omistaa yritys.
Yhdessä taloista ei ollut yhtään väestötietoihin kirjattua asukasta.
Lähtökohta on se, että mikäli asuntoa vuokrataan lyhyeksi aikaa satunnaisesti, se on sallittua. Jos lyhytaikainen vuokraus on säännöllistä, kyse voi olla majoitustoiminnasta. Sellaista ei tavallisessa asuintalossa saa harjoittaa.
Asiasta on useita korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksiä.
Monen vuokranantajan mielestä ne ovat kuitenkin yksittäistapauksia, joiden nojalla ammattimaista lyhytvuokrausta ei voi kieltää yleisesti.
Tämä työllistää viranomaisia. Kun turistien määrä on lisääntynyt, naapurit ovat ryhtyneet ilmiantamaan laittomina pitämiään asuntoja rakennusvalvonnalle.
Virkamiehet salapoliiseina
Tammikuun puoliväliin mennessä Rovaniemi oli kehottanut lopettamaan majoitustoiminnan noin 200 asuinhuoneistosta, joita on vuokrattu lyhyissä jaksoissa.
20 huoneiston osalta oltiin pakkokeinovaiheessa, joka voi johtaa uhkasakkoon. Sekin on hidas tie, jos asunnon omistaja pistää hanttiin.
Oulun rakennusvalvontaan ilmiannettiin jo vuonna 2021 kerrostalon epäilty piilohotellitoiminta. Selvittelyjen jälkeen kaupunki asetti uhkasakkoja, joita on riitautettu. Lainvoimaisen tuomion saaminen voi kestää vuoteen 2026, jos asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
MOT:n tietojen mukaan ainakin osassa uhkasakko-asunnoista vuokraustoiminta näytti jatkuvan joulukuussa.
Sääntöjen vastaisen toiminnan todistaminen voi olla uuvuttavaa salapoliisityötä. Oulun rakennusvalvonta on esimerkiksi laskenut asiakaspalautteiden määriä verkon lyhytvuokrausalustoilta, verrannut mainoskuvia rakennuspiirustuksiin sekä selvittänyt asuntojen kalustamista ja oheispalveluiden tarjontaa.
Paineita lisäsivät apulaisoikeusasiamiehen moitteet selvitystyön toteutuksesta Oulussa.
Rakennusvalvonnan johtajan Anu Montinin mielestä työmäärävaatimus on jo kohtuuton.
– Lain pitäisi olla selkeämpi, jotta säännöt olisivat selvät kaikille.
Asuntojen lyhytvuokraus ei ole puhuttanut ainoastaan pohjoisessa. Esimerkiksi myös Tampereella rakennusvalvonta on puuttunut toimintaan.
Sallittua vai kiellettyä?
Asuntojen lyhytaikainen vuokraus on Rovaniemellä poliittisesti kuuma peruna. Joillakin poliitikoillakin on vuokrakohteita
Esimerkiksi kaupunginvaltuutettu Päivi Alaojalla (kok.) on yksi kerrostaloasunto lyhytvuokrauksessa. Sesongin aikaan sen käyttöaste on noin 70 prosenttia.
Asuntoa ei päässyt kuvaamaan, koska Alaoja pelkää seurauksia.
Alaojan mielestä turistien aiheuttamiin häiriöihin tulee puuttua, mutta niitä on liioiteltu. Hän ei tunne rikkovansa lakia eikä tunnista itseään luvanvaraisen majoitustoiminnan harjoittajaksi.
Ammattimaisen lyhytvuokrauksen alasajo olisi hänen mielestään Rovaniemelle ”katastrofi”.
– Meillä on sesongissa noin 1500 asuntoa vuokrakäytössä. Jos ne kaikki laitetaan pois, olisimme vaikeuksissa. Hotellit eivät riitä.
Myös Alaoja toivoo selkeyttä pelisääntöihin.
Uutta lakia valmistellaan parhaillaan. Sekä lyhyeksi aikaa asuntoja vuokraavat että ilmiötä vastustavat asettavat nyt toivonsa Sari Multalan (kok.) johtamaan ympäristöministeriöön.
Edellinen yritys säätää lyhytvuokrauksesta lakipykälä kaatui. Siihen oli laajaa tyytymättömyyttä.
