Tuhansia suomalaisia pakeni Neuvostoliittoon vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Moni lähti sinne myös paremman elämän toivossa 1920- ja 1930-luvuilla.
Monen elämä päättyi Stalinin vainoissa teloitukseen tai vankileirille.
Nyt Neuvostoliittoon pakolaisina paenneista tai loikanneista ihmisistä on enemmän tietoa kuin aiemmin.
Kansallisarkiston avoimeen Kohtalona Neuvostoliitto -nimiseen tietokantaan on lisätty 6 000 uutta henkilöä.
Heidän joukossaan on vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella taistelleita suomalaisia, mutta myös muun muassa työarmeijaan eli vankileirille siirrettyjä kansanvihollisiksi tulkittuja suomalaisia sekä 90 Suomen eduskunnan entistä kansanedustajaa.
– On ollut tiedossa, että Suomesta pakeni Neuvostoliittoon sisällissodan jälkeen 10 000–12 000 punapakolaista. On tiedetty nimekkäimmät poliittiset johtajat, mutta keitä nämä monet punaiset pakolaiset olivat, on ollut aika iso arvoitus. Siihen tuo kortisto vastaa hyvin kattavasti, sanoo Kansallisarkiston hankepäällikkö ja Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio.
Tietokanta sisältää henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964, erityisesti vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.
Uuden julkaisun myötä julkisesti haettavia tietoja on yhteensä 31 000 henkilöstä.
– Nyt kun tämä aineisto tuli julki ja ihmiset pystyvät tekemään hakuja, niin he tulevat yllättymään. Moni, joka on etsinyt jotain läheistään, vaikkapa isomummoa tai isoisän isää, löytääkin sen yllättäen tuolta, Mainio sanoo.
Tarkkoja kuvauksia ja valokuvia
Kattavin uusi lähdekokonaisuus on Suomen kommunistisen puolueen niin sanottu suuri henkilökortisto, jonka kopiota säilytetään Kansallisarkistossa.
Stalinin vuosina Moskovassa toimineen puolueen arkisto saatiin Suomeen juuri ennen kuin arkistoyhteistyö Venäjän kanssa katkesi sen hyökättyä Ukrainaan.
Kortistossa on tiedot liki 5 000 punapakolaisesta ja -suomalaisesta, jotka asettuivat Neuvostoliittoon vuosina 1918–1935.
Tutkijat löysivät kortiston yllättäen. Se oli piilossa harhaanjohtavasti luetteloidussa aineistokokonaisuudessa.
– Löytö oli kuin pieni lottovoitto. Aiemmin on voitu lähinnä arvailla, kuinka paljon Suomen kansalaisia asui 1920-luvun vallankumouksellisella Venäjällä. Nyt kokonaiskuva muuttuu tarkemmaksi ja monipuolisemmaksi, Mainio sanoo.
Erityisen kiinnostavan kortistosta tekevät sen sisältämät laajat henkilötiedot, kuten valokuva, ruumiinrakenne, Suomeen jäänyt perhe ja saapumisen syy.
– Sen merkitys on kyllä kumouksellinen siinä mielessä, että aikaisemmin ei ole tiedetty, että keitä sinne lähti, keitä nämä ihmiset oikeastaan olivat ja mihin asettuivat, Mainio sanoo.
Julkinen keskustelu Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten kohtaloista käynnistyi toimittaja Unto Hämäläisen kirjoituksesta ja siihen on osallistunut muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kansallisarkisto aloitti viisivuotisen tutkimushankkeen vuonna 2020 ja nyt käynnissä on sen viimeinen vuosi.
Stalinin suuressa terrorissa vuosina 1937–38 tuomittiin uusimman arvion mukaan 7200–8200 Suomen kansalaista tai entistä kansalaista. 80 prosenttia tuomioista oli kuolemantuomioita.
Korjaus 9.2. kello 20:10: Tarkennettu vainoissa tuomittujen suomalaisten määrää.
