Ukrainan rauhanturvaajien pitäisi tulla globaalin etelän maista, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki A-studiossa.
Hänen mukaansa on alusta alkaen ollut selvää, ettei Venäjä tule hyväksymään Nato-maiden joukkoja rauhanturvaajiksi Ukrainaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vahvisti kannan tänään Saudi-Arabiassa järjestetyn Yhdysvaltain ja Venäjän välisen Ukraina-neuvottelun päätteeksi. Venäjä ei hyväksyisi Nato-maista tulevia rauhanturvaajia Ukrainaan, vaikka he toimisivat tehtävässä oman maansa edustajina.
– Nato-maat kattavat vain yhden kahdeksasosan ihmiskunnasta. Sen ulkopuolella on monenlaisia maita, joista joillakin on kykyä osallistua rauhanturvaamiseen, Patomäki sanoo.
Patomäen mukaan Ukrainaan tulisi lähettää 25 000–50 000 rauhanturvaajaa. Hän mainitsee mahdollisiksi rauhanturvaajamaiksi esimerkiksi Indonesian, Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja joukon muita globaalin etelän maita.
BRICS-maita rauhanturvaajiksi?
Kaikki Patomäen esimerkkeinä mainitsemat maat kuuluvat niin sanottuun BRICS-maiden ryhmään, johon myös Venäjä kuuluu.
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen harkitsisi kaksi kertaa BRICS-maiden kutsumista apuun.
– BRICS on vahvasti profiloitunut Kiinan ja Venäjän uutena liittokuntana, hän huomauttaa.
Tiilikainen myös sanoo, että mikäli Venäjä esittää vaatimuksia rauhanturvaajista, on oikeudenmukaisen rauhan näkökulmasta reilua, että Ukrainakin saa toivoa, keitä sen rauhaa saa tulla turvaamaan.
Patomäen mukaan olisi tärkeää, että Ukrainan rauhanturvaaminen tapahtuisi YK:n kautta. Hän myöntää, että se on kuitenkin nykytilanteessa hyvin epätodennäköistä.
– Trumpin hallinto on hyvin kriittinen YK:ta kohtaan ja riskinä on, että Yhdysvallat saattaa jopa jättää YK:n. Siinä tilanteessa on epäselvää sallisiko Yhdysvallat sen, että YK kokoaisi rauhanturvajoukot Ukrainaan, hän sanoo.
Turvatakuut eri asia kuin rauhanturvaaminen
Patomäki huomauttaa, että turvatakuut ovat eri asia kuin rauhanturvaaminen.
– Jos annetaan lupaus siitä, että jotain maata puolustetaan jos sinne hyökätään, niin ei se takaa rauhan säilymistä.
Patomäki antaa esimerkkejä sotaan johtaneista tilanteista, joissa jollain maalla on ollut turvatakuut.
– Puolalla oli vuonna 1939 turvatakuut ja se johti maailmansotaan; Etelä-Vietnamilla oli turvatakuut ja sen lopputuloksena oli Vietnamin sota, Patomäki summaa.
Tiilikainen toteaa, että turvatakuu -asia on hyvin vaikea ja monimutkainen ja on epäselvää mistä turvatakuut Ukrainalle koostuisivat.
– Koostuisivatko turvatakuut Ukrainan vahvana pitämisestä tai yhdysvaltalaisten senaattorien ajatuksesta, että Ukraina saisi ohituskaistan Natoon, jos Venäjä rikkoisi rauhan, Tiilikainen pohtii.
Katso koko A-studio Yle Areenasta.
