Suomalaiset syövät nyt aiempaa enemmän kasviksia, ja syy siihen on muutaman kuukauden päässä

Kasvisten syönti ei ampaissut nousuun uusien suositusten myötä.

Yllättääkö uuden ravitsemussuosituksen mukainen vihannes- ja hedelmäkori asiakkaat Vaasan Liisanlehdon Prismassa? Ostoksilla oli muun muassa Johanna Smeds poikansa Zakarias Nylundin kanssa. Video: Jarkko Heikkinen / Yle
  • Heidi-Maria Harju

Kasvisten ja hedelmien kulutus on juuri nyt huipussaan. Syynä eivät kuitenkaan ole tuottajien ja kaupparyhmien mukaan uudet ravitsemussuositukset, jotka nostivat kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsuositusta 500–800 grammaan.

Sen sijaan alkuvuodesta halutaan aina keventää elintapoja, ja monella on uudenvuoden lupaus lunastettavana.

Rantakunto on ravitsemussuosituksia parempi kannustin, sanoo Osuuskunta Närpiön Vihanneksen myynti- ja markkinointijohtaja Jonas Lundström.

– Ihmiset alkavat vuodenvaihteen jälkeen skarpata. Tämä on kasvisten myynnille joka vuosi otollista aikaa, tuotantomäärät ovat todella suuria.

Pohjanmaalla Närpiössä tuotetaan pääosa Suomen kasvihuonevihanneksista.

Suomalaiset syövät yhä liian vähän kasviksia, mutta suunta on hitaasti kääntymässä.

Terve Suomi -tutkimuksen (2023) mukaan aikuisista harvempi kuin neljä kymmenestä syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä.

– Meillä on tässä työnsarkaa: kasvisten syönnissä ei olla edes lähellä edellisiäkään suosituksia. Tietäähän sen itsestäkin, ettei suositus aiheuta äkkinäisiä muutoksia omiin kulutustottumuksiin, Lundström sanoo.

Miehet syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja keskimäärin 320 ja naiset 380 grammaa päivässä. Korkeasti koulutetut syövät kasviksia enemmän kuin matalasti koulutetut.

Kasvihuoneen tomaattiviljelmät
Närpiössä tuotetaan tällä hetkellä joka viikko muun muassa noin 300 000 kiloa tomaattia ja saman verran kurkkua. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Kaikki muu vaikuttaa ravitsemussuosituksia enemmän

Eniten kasvisten kulutukseen ovat vaikuttaneet viime vuosien isot kriisit, kuten korona, sota ja inflaatio. Tämä näkyy suurimpien kaupparyhmien tilastoissa.

Kasvisten myynti nousi uusiin ennätyksiin koronan alussa, kun ihmiset jäivät koteihinsa ja kokkasivat aiempaa enemmän, kertoo myyntipäällikkö Katarina Vikman S-ryhmän marketkaupasta. Alamäkeen kysyntä lähti inflaation, energiakriisin ja ostovoiman heikkenemisen takia.

Samaan aikaan kasvihuonevihannesten saatavuus heikkeni, kun korkea sähkön hinta pakotti osan yrittäjistä lopettamaan tuotannon.

Viime vuonna kasvisten kulutus alkoi elpyä. Myös saatavuus parani.

Loppuvuonna myynti nousi jyrkemmin, ja sama trendi on jatkunut alkuvuonna, kertoo K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman Keskolta. Hedelmien ja vihannesten myynti kasvoi joulu–tammikuussa kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta.

Porkkanoita kaupassa myytävänä
Kasvihuonekasvisten lisäksi S-ryhmän kaupoissa irtoporkkanat ovat kasvattaneet myyntiään tänä talvena: niitä on myyty jopa 30 prosenttia viime talvea enemmän. Myös K-ryhmässä juuresten myynnissä näkyy kasvua. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

K- ja S-ryhmissä myyntiään ovat lisänneet erityisesti tomaatit, kurkut ja marjat.

– Marjoissa ja muissa heti valmiissa napostelutuotteissa on viime vuodet nähty selvää kasvua. Uskon, että se trendi jatkuu, Forsman kertoo.

Närpiössä osuuskunnan vuosittainen kuluttajatutkimus kertoo, että ruuan terveysvaikutukset ovat nousussa laajemminkin. Lundström uskoo, että se lisää kasvisten syöntiä tulevaisuudessa.​

Hänellä on kolme vinkkiä, miten homma hoituu.

1. Kasviksia kassajonoon heräteostosten toivossa

Tuottajien ja vähittäiskaupan pitää tehdä kasvisten ostaminen kuluttajalle helpoksi.

– Tuottajien vastuulla on tuottaa kasviksia, joita kuluttaja haluaa, muun muassa helposti syötäviä naposteluvihanneksia.

Kaupan tehtävä taas on parantaa löydettävyyttä.

– Naposteluvihanneksia voisi kaupoissa laittaa heräteostospaikoille kassalinjastojen viereen. Miksei niitä voisi olla liikenneasemilla siinä, missä vitriinituotteet ovat? Tai esillä huvipuistoissa, punttisaleilla, siellä, missä ihmiset liikkuvat.

2. Enemmän ja parempia reseptejä

Viipaloitu kurkku leivän päällä tai pilkotut vihannekset salaatissa voivat käydä pidemmän päälle tylsäksi, varsinkin jos niitä syö päivittäin yli puoli kiloa.

Lundström kannustaa käyttämään kasvihuonevihanneksia lämpimänä. Vaihtelu voi lisätä kasvisten kulutusta.

– Me suomalaiset ollaan raaka-aineiden käyttäjinä edelleen aika konservatiivisia ja varovaisia.

Grillattuja tomaatteja grillillä
Pientä muutosta on kuitenkin tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana: kasvihuonevihanneksia muun muassa grillataan yhä enemmän. Kuva: Carina Ahlskog/Yle

Osuuskunta käyttää ison osan markkinointivaroista reseptien laatimiseen. Niitä se jakaa omalla kasvisruokareseptisivustollaan.

3. Tuotekehittely

Kasvisten käytön lisääminen vaatii Lundströmin mukaan myös sitä, että vihanneksia tuotetaan eri käyttötarkoituksiin: tuotekirjon pitää olla riittävän laaja.

– Närpiössä on kehitelty tuotteita erikseen naposteluun ja ruuanlaittoon, eli on esimerkiksi pihvitomaattia, puhdasta ruuanlaittotomaattia, jonka makumaailma kehittyy lämmitettäessä sekä makeita vihanneksia naposteluun.