BERLIINI Mistä saadaan lisää rahaa?
Siitä on tullut Saksan vaalien jälkeen kuumin kysymys. Saksa on ollut yli kaksi vuotta taantumassa, eikä elpymistä ole näköpiirissä.
Talous olisi saatava taas käyntiin ja ennen kaikkea löydettävä rahaa puolustusinvestointeihin.
Hallitusta muodostavalla kristillisdemokraattien puheenjohtajalla Friedrich Merzillä on kuitenkin iso ongelma. Se on velkajarru.
Laitapuolueet vaa'ankielenä
Saksan liittopäivät päätti finanssikriisissä niin kutsutusta velkajarrusta, joka rajoittaa budjetin vuotuisen vajeen 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sääntö on huomattavasti tiukempi kuin EU:n vaatimus alle kolmen prosentin alijäämästä.
Julkisen velan määrä on siis ankkuroitu perustuslakiin. Perustuslain muutokseen taas tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö liittopäivillä.
Sitä Merzin CDU:lla ja mahdollisella uudella hallituskumppanilla sosiaalidemokraattien SPD:llä ei ole. Päätöksen tueksi tarvittaisiin myös osin äärioikeistolainen AfD ja vasemmiston die Linke.
Die Linke on jo ilmoittanut, että se ei suostu velanottoon vain puolustusmenoja varten. Se tulee vastaan vain, jos velkajarru poistetaan laista kokonaan.
Koko velkajarrun lopettamiseen CDU ja sen baijerilainen veljespuolue CSU eivät suostu, koska ne pelkäävät silloin antavansa avoimen valtakirjan velanottoon.
AfD taas kieltäytyy kaikesta velanotosta tykkänään.
200 miljardia euroa lisää puolustukseen
Tilanteen tekee ironiseksi se, että Merz itse vastusti vaalien alla oppositiossa erityisrahaston perustamista Saksan puolustusvoimille. Nyt hän joutuu taistelemaan sellaisen luomisen puolesta.
Saksassa on spekulaatioita, että asevoimille suunniteltaisiin 200 miljardin euron rahastoa.
Merz neuvotteleekin mediatietojen mukaan parhaillaan vihreiden, SPD:n ja liberaalien kanssa siitä, voitaisiinko päätös rahastosta tehdä vielä vanhan parlamentin kaudella. Sekin päätös nimittäin vaatii kahden kolmasosan enemmistön.
Liberaalipuolue FPD ei saanut paikkoja tuleville liittopäiville, mutta istuu vanhassa parlamentissa.
