Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan maapallon väkiluku saattaa olla merkittävästikin korkeampi kuin mitä väestötietoaineistot kertovat.
Havainto paljastui sattumalta, kun vesitekniikan tutkija Josias Láng-Ritter vertasi patohankkeisiin liittyviä väestötietoja virallisiin väestötietoaineistoihin ja huomasi niiden välillä huomattavia eroja.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
Virallisesti ihmisiä on noin 8,2 miljardia. Kasvu on ollut hurjaa, sillä väkiluku on sadassa vuodessa nelinkertaistunut.
Mutta meitä saattaa olla siis tätäkin enemmän.
Väestötietoaineistot kuvaavat esimerkiksi 100 metrin tai kilometrin levyisissä ruuduissa, kuinka paljon eri alueilla asuu ihmisiä. Nämä ruudut kattavat sekä urbaanit alueet että maaseutualueet.
– Meidän analyysimme osoitti, että maaseutualueella keskimäärin 50–80 prosenttia väestöstä ei lasketa tai oteta huomioon ollenkaan näissä globaalia väestömäärää kuvaavissa malleissa, geoinformaatioteknologian apulaisprofessori Henrikki Tenkanen sanoo.
Tutkijat eivät kuitenkaan halua arvoida, kuinka paljon väkiluku tämän vuoksi heittää 8,2 miljardista.
Vääristymää myös vauraassa Australiassa
Tutkijat havaitsivat epäselvyyden luvuissa, kun he selvittivät Laosissa Mekong-joen patohankkeiden vaikutuksia väestöön. Työmaan alta siirrettäville ihmisille maksettiin korvauksia, ja siksi heidän päälukunsa oli tarkalleen tiedossa. Heitto alueen väestöaineistoihin oli merkittävä.
– Lähdimme ihmettelemään, mikä ihme tässä mahtaa olla. Laajensimme tarkastelua 307 patohankkeeseen eri puolilla maailmaa ja totesimme käytännössä, että tämä vääristymä on ihan systemaattista, Tenkanen sanoo.
Aineistoa selvitettiin 35 maassa. Bruttokansantuotteellakaan ei ollut merkitystä, sillä samankaltaisia vääristymiä paljastui vauraassa Australiassa.
Tutkimus tarkasteli vuosien 1975–2010 väestöaineistoja, sillä tuoreempia patohankkeisiin liittyviä tietoja ei ollut riittävästi saatavilla. Aineistot ovat vuosien varrella tarkentuneet, mutta vuoden 2010 aineistoissakin puuttui 32–77 prosenttia maaseutuväestöstä.
Tutkijat uskovat, että tuoreimmissakin aineistoissa on edelleen samoja ongelmia.
Laskijat eivät löydä kaikkia maaseudun asukkaita
Suomessa kansalaisten määrä on tarkkaan selvillä.
Kaikilla mailla ei ole resursseja samanlaiseen, digitaaliseen tiedonkeruuseen. Asutus on usein harvaa ja vaikeiden kulkuyhteyksien päähän levittäytynyttä.
Esimerkiksi maailman toiseksi väkirikkaimmassa maassa Kiinassa väestö lasketaan kymmenen vuoden välein, viimeksi 2020. Laskenta on valtava ponnistus, ja siihen osallistuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa on asukkaita.
– Meidän arviomme mukaan merkittävin syy vääristymiin on se, että väestölaskennoissa on erityisesti ennen digiaikaa pitänyt kiertää talosta taloon. Maaseutualueilla laskennat epäonnistuvat tietyiltä osin, ihmisiä jää laskematta, Tenkanen sanoo.
Maaseudun väestölle vääristymät voivat olla vahingollisia. Väestötietoaineistoja käytetään esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden suunnittelun tukena.
– Luonnonkatastrofeissa on todella tärkeätä tietää, kuinka paljon ihmisiä on missäkin, jotta voidaan arvioida katastrofin vaikutus, Tenkanen lisää.
Aallon tutkijoiden tieto haastaa myös oletukset kaupungistumisesta. Aiempien arvioiden mukaan maaseudulla asuu 43 prosenttia maapallon asukkaista – tämän tiedon varjolla mahdollisesti enemmän.
