Sankarivainajien kohtaloa haluttiin pitää esillä Pro Patria -tauluilla – osa on kadoksissa, mutta ne halutaan löytää

Pro Patria -tauluja on viety varastoihin tai kadonnut, kun kunnat ja yhdistykset ovat myyneet vanhoja kiinteistöjään. Järjestön mukaan tauluja pitäisi kohdella kulttuuriperintönä.

Paikallisten sankarivainajien muistoksi tehtiin Suomessa Pro Patria -tauluja. Jyväskylässä Korpilahdella kaksi muistotaulua sai uuden kodin seurantalolta, kun kyläkoulu lakkautettiin. Video: Petri Aaltonen / Yle
  • Riina Mäentausta

Vanhojen kyläkoulujen ja seurantalojen myymisellä on ollut yllättävä seuraus. Kaatuneiden muistolaattoja eli Pro Patria -tauluja on viety varastoihin tai hävinnyt.

Tammenlehvän Perinneliiton tiedossa on tapauksia, joissa niitä on löytynyt esimerkiksi roskalavoilta ja kaatopaikoilta.

Yle uutisoi maaliskuussa, että esimerkiksi vanhoja seurantaloja on paikoin myyty hyvin pienellä hinnalla, koska niitä on vaikea saada kaupaksi. Joissakin rakennuksissa on ollut Pro Patria -muistotauluja.

Pro Patria -taulut ovat suomalainen perinne, joka alkoi talvisodan jälkeen. Kaatuneiden sotilaiden muistotauluja tekivät paikallisesti esimerkiksi kunnat, koulut, yritykset ja jopa urheiluseurat.

Pro Patria on tehty jälkipolvien silmille

Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo rinnastaa muistotaulut sankarihautoihin, sillä niissä on tavallisesti samat nimet kuin hautaristeissä tai -kivissä.

– Pro Patria -taulut ovat osa paikallista kulttuuriperintöä, ja niitä pitäisi kohdella sen mukaisesti, hän sanoo.

Kiinteistön uusi omistaja voi pitää taulut myös itse, mutta alun perin taulut oli tarkoitettu julkisille paikoille.

Kaksi Pro Patria -taulua, graniittinen ja puinen seurantalon seinällä.
Jyväskylän Korpilahdella Suojakallion maaseutuseurantalolla on kaksi Pro Patria -taulua. Niistä toisen on tehnyt kuvanveistäjä Kain Tapper. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Perinneliiton toive on, että esimerkiksi kyläkoulujen uudet omistajat ja kunta sopisivat tarvittaessa Pro Patria -taulujen siirtämisestä paikkaan, jossa ne olisivat kaikkien nähtävillä.

Kaatuneiden muistotaulujen uudelleen löytymisestä on myös myönteisiä esimerkkejä. Pari vuotta sitten Tammenlehvän Perinneliittoon tuli soitto Laajasalosta rakennustyömaalta, jossa oli löydetty Pro Patria -taulu.

– Työmaan johtaja kysyi, että mitä sille pitäisi tehdä, Martimo kertoo.

Taulu tuotiin liiton toimistoon. Lopulta selvisi, että taulu oli kuulunut Laajasalossa Työväen Urheiluliiton urheiluseuralle, ja siihen oli kaiverrettu yhdeksän sodassa kaatuneen urheilijan nimet.

Kaikki kaatuneiden muistotaulut kartoitetaan

Tammenlehvän Perinneliiton mukaan Pro Patria -tauluja on paljon eri puolilla Suomea, mutta niiden tarkkaa määrä tai sijaintia ei tiedetä. Liiton tavoitteena on yhdessä paikallisyhdistysten ja kuntien kanssa kartoittaa kaikki maan Pro Patria -taulut.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan paikallisyhdistys on jo aloittanut työn. Keski-Suomessa kartoitus tehdään tämän vuoden aikana.

Tammenlehvän Keski-Suomen paikallisyhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Krats sanoo, että kunnissa on perinnetoimikunnat, jotka käyvät taulujen sijaintipaikat läpi.

– Varmistamme, että kaikki taulut löydetään ja sijoitetaan asianmukaisesti, Krats sanoo.

Pönttöuuni ja kaksi Pro Patria -taulua seurantalon eteisessä.
Keski-Suomessa aiotaan kartoittaa kaikki maakunnan Pro Patria -taulut tämän vuoden aikana. Saakosken ja Saalahden sankarivainajien muistotaulut ovat tallessa ja asianmukaisesti esillä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Ensimmäinen yhteinen tapaaminen kuntien toimikunnille on toukokuussa. Krats arvioi, että tauluja on pelkästään Keski-Suomessa noin 200.

Ne ovat paikallishistoriallisesti tärkeitä.

– Taulujen säilyttäminen on identiteettikysymys meille. Se on tärkeä osa historiaa, joka ei voi unhoon jäädä, Krats sanoo.

Kuvanveistäjän Pro Patria -taulu sai uuden kodin

Jyväskylässä Korpilahdella Saakosken kylässä kaksi Pro Patria -tauluja sai uuden kodin kymmenisen vuotta sitten. Ne tuotiin Suojakallion maaseutuseurantaloon vuonna 2015, kun Saakosken kyläkoulu lakkautettiin.

Toinen tauluista on mustaa Korpilahden graniittia, ja siinä on Saakosken kylän sankarivainajat. Puiseen tauluun on puolestaan tallennettu Saalahden kylän sankarivainajien nimet.

Puisen Pro Patria -taulun on veistänyt kuvanveistäjä Kain Tapper, jonka veli, kirjailija Harri Tapper työskenteli aikoinaan Saalahdessa opettajana.

Sinihuivinen ainen katsoo hirsiseinän edessä kameraan.
Mirja Honkanen pitää tärkeänä, että kaatuneiden muistotaulut ovat paikassa, jossa nuoret sukupolvet voivat nähdä ne. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Harri Tapperin entinen oppilas Mirja Honkanen on iloinen, että Tapperin veistämä taulu on nyt Suojakallion seurantalon seinällä.

– Meillä kyläläisillä oli pelko, että taulut viedään varastoon, jossa kukaan ei niitä koskaan enää näe, Honkanen sanoo.

Suojakallion maaseutuseuran rahastonhoitaja Matti Iistamo kertoo, että seurassa kaikki olivat yhtä mieltä taulujen vastaanottamisesta.

– Se oli ihan selvää, että ne tuodaan tänne, hän sanoo.