Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan viime vuoden aikana. Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli vuoden lopussa noin 610 000, selviää Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta.
Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli viime vuoden lopussa hieman alle 11 prosenttia. Osuus kasvoi lähes prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
Uudenmaan väestöstä lähes viidennes on ulkomaista syntyperää.
Suurin vieraskielinen ryhmä on yhä venäjää äidinkielenään puhuvat. Kymmenessä vuodessa venäjää puhuvien määrä on kasvanut yli 30 000:lla.
Toiseksi suurin ryhmä on vironkieliset, vaikka viime vuonna heidän määränsä väheni.
– Arabia lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
Väkiluvun kasvu poikkeuksellisen nopeaa
Väkiluku kasvoi maahanmuuton vetämänä yli 32 000 henkilöllä, vaikka samalla maahanmuutto väheni edellisvuodesta. Osa väkiluvun kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla.
Väkiluvun kasvu oli toiseksi suurinta 60 vuoteen.
