Hyppää pääsisältöön

Tiede

Miten onnellisuutta mitataan? Suomi on ykkönen jo kuudetta kertaa, mutta onnellisuusraportti saa myös kritiikkiä

Vuodelta 2022
Päivitetty 20.03.2023 09:36.
Merenrannassa on kaksi betonikuutiota, joista toisen kylkeen on maalattu iloinen ja toiseen surullinen naama. Iloisen kuution päällä seisoo merelle katsova lokki.
Kuvateksti Lokki katselee merelle Antofagastan satamakaupungissa Chilessä.
Kuva: Sebastian Jakimczuk / Alamy/All Over Press

Suomi on kuudetta kertaa maailman onnellisin maa. Onnellisuuden kansainvälinen vertailu sai alkunsa Bhutanin kehittämästä mittarista nimeltä bruttokansanonni.

Onnellisuuden merkitys ihmisten elämässä nousi esiin ensimmäisten joukossa pienessä Bhutanin kuningaskunnassa, Himalajan juurella.
Bhutanissa ei haluttu mitata pelkästään bruttokansantuotetta, jota yleisesti käytetään maiden taloudellisen tilanteen kehityksen mittarina.
Siksi jo 1970-luvulla maassa syntyi käsite bruttokansanonnesta (gross national happiness). Puhtaasti taloudellisen mittarin (BKT) rinnalle haluttiin inhimillisempi mittari, jossa otetaan huomioon myös Bhutanille tärkeät sosiaaliset ja ympäristökustannukset.

Bhutanissa bruttokansanonnelle on määritelty neljä peruspilaria, jotka tulee huomioida päätöksenteossa: kestävä ja tasa-arvoinen sosioekonominen kehitys, ympäristönsuojelu, kulttuurin säilyttäminen ja hyvä hallinto.

Bhutanin kuningas Wangchuck ja kuningatar Jetsun Pema katsovat kansallispäivän juhlallisuuksia koristeelliselta parvekkeelta.
Kuvateksti Bhutanin kuningas Wangchuck (vas.) ja kuningatar Jetsun Pema Bhutanin kansallispäivän juhlallisuuksissa vuonna 2019.
Kuva: ©NEWSPIX INTERNATIONAL/All Over

Kansalaisten onnellisuutta on mitattu noin viiden vuoden välein kyselytutkimuksilla, joihin vastaa tuhansia ihmisiä. Täysin onnellisen kansakunnan tulos olisi 1. Tuoreimmassa kyselyssä vuodelta 2015 Bhutanin tulos oli 0,756.

Onnellisuus ei ole vain yksilön oma asia

Bhutanin bruttokansanonni sai osakseen kansainvälistä kiinnostusta ja onnellisuus nousi myös YK:n yleiskokouksen agendalle vuonna 2011. Kokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa onnellisuuden tavoittelu määriteltiin “perustavanlaatuiseksi inhimilliseksi päämääräksi”.

Seuraavana vuonna julkaistiin ensimmäinen Maailman onnellisuusraportti eli World Happiness Report ja julistettiin 20. maaliskuuta kansainväliseksi onnellisuuden päiväksi.

Samaan aikaan onnellisuus alkoi kiinnostaa laajasti läntisen maailman poliittisia päättäjiä. Onnellisuuspolitiikka, joka mittaa koetun hyvinvoinnin ja terveyden tasoa sekä jakaumaa, nousi monien maiden asialistoille 2010-luvulla.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saaren mukaan onnellisuutta ei enää nähdäkään vain yksilön omana asiana, vaan myös yhteiskunnallisena kysymyksenä, johon politiikalla voidaan vaikuttaa.

Kuuntele lisää Juho Saaren mietteitä onnellisuudesta hyvinvointiyhteiskunnassa Onnellisten maa? -podcastin jaksosta Tarvitaanko onnellisuuteen hyvinvointiyhteiskunta?

Maailman onnellisuusraportti julkaistaan vuosittain, ja tänä vuonna vuorossa on jo kymmenes raportti.

Maailman onnellisuusraportin 10 onnellisinta maata vuonna 2023

1. Suomi
2. Tanska
3. Islanti
4. Israel
5. Alankomaat
6. Ruotsi
7. Norja
8. Sveitsi
9. Luxemburg
10. Uusi-Seelanti

Keneltä onnellisuudesta kysytään ja mitä siitä uskaltaa kertoa?

Maailman onnellisuusraportti joutui viime vuoden lopulla huonoon valoon. Tuolloin yhdysvaltalaisjulkaisu The Intercept julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin ihmisoikeuksia rikkovan Arabiemiraattien rahoittaneen raportin tekemistä ainakin 3 miljoonalla dollarilla.
Artikkeli kertoo muun muassa, että maan enemmistönä (88 %) olevien siirtotyöläisten datankeruussa oli ollut ongelmia viime vuosiin saakka. Arabiemiraattien sijoitus ajanjaksolla 2017–2019 oli 19, mutta vuoden 2020 tuloksissa se putosi sijalle 27, kun siirtotyöläiset saatiin paremmin mukaan tuloksiin. Vuoteen 2020 asti haastattelut oli tehty vain englanniksi ja arabiaksi, joka sulki osan siirtotyöläisistä pois. Maassa asuu paljon siirtolaisia, jotka ovat lähtöisin esimerkiksi Intiasta ja Bangladeshista. Tästä huolimatta tutkijat halusivat nostaa esiin, että maassa syntyneiden onnellisuus oli kasvanut. Uusimmassa raportissa maa on sijalla 24.

Suuri joukko miespuolisia työntekijöitä istuu ulkona. Monilla on päässä keltainen rakennustyöläisen kypärä.
Kuvateksti Rakennustyömaan työntekijöitä Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa vuonna 2009.
Kuva: Shutterstock/All Over Press

Lehti haastatteli myös suomalaista Tiina Jauhiaista, joka auttoi vankina kodissaan pidettyä prinsessa Latifa al-Maktoumia pakenemaan Arabiemiraateista. Jauhiainen sanoo maan olevan poliisivaltio, joka valvoo kansalaistensa jokaista askelta, ja jossa ihmiset varovat esittämästä mitään kritiikkiä seurausten pelossa.
"Miten ihmeessä ihmiset olisivat onnellisia eläessään sellaisessa yhteiskunnassa?", Jauhiainen kysyy.
Toisena esimerkkinä vastausten luotettavuuden ongelmista lehti nostaa esiin Kiinan. Maan otannassa ei haastatella Tiibetin asukkaita, ja vuoteen 2020 asti poissa laskuista olivat lisäksi Xianjiangin alueen sorretut uiguurit. Asiasta kirjoitti laajasti myös Helsingin Sanomat.

Pohjoismaiden sijoituksia onnellisuusraportissa ei ole kyseenalaistettu. Suomen kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että Suomi ei olekaan ykkönen, jos alle 15-vuotiaat lapset olisivat mukana kyselyssä. YK:n lasten järjestö Unicef onkin kritisoinut sitä, että raportti jättää huomiotta neljänneksen maailman väestöstä.

Pohjoismaat kärkisijoilla, Costa Rica yllättää

Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vuosi toisensa perään onnellisuusraportin kärkikymmenikköön. Muita korkealle sijoittuvia maita ovat esimerkiksi Sveitsi ja Hollanti. Taustalla on hyvinvointivaltio, joka tarjoaa ihmisille perusturvallisuuden.
Hämmästystä on puolestaan herättänyt Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevan Costa Rican menestys onnellisuusraportissa. Maassa ollaan selvästi onnellisempia kuin lähialueen muissa maissa. Uusimmassa raportissa se on sijalla 23, sitä edellisessä sijoitus oli 16.

Aluksi epäiltiin, että Costa Rica huijasi, mutta lopulta päädyttiin siihen, että siellä asiat toimivat samoin tavoin kuin Pohjoismaissa: on luottamusta, turvallisuutta ja hyvinvointivaltiota vastaavat palvelut.

Pieni koululaisryhmä kuuntelee opettajaa luokkahuoneessa, heidän pulpettinsa on aseteltu ympyrään.
Kuvateksti Opettaja ja oppilaita Costa Ricassa.
Kuva: MShieldsPhotos / Alamy/All Over Press

Näin onnellisuutta mitataan

Maailman onnellisuusraportin kyselytutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan nykyistä elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen. Parhainta mahdollista elämää kuvaa 10, huonointa 0.
Vastauksia kerätään noin tuhannelta asukkaalta jokaisesta maasta. Vuoden 2022 raportissa on mukana 146 maata, eli vastaajia on kaikkiaan lähes 150 000 ihmistä ympäri maailmaa.
Tämän mittaustavan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa, nyt jo viidettä vuotta peräkkäin ja entistä selvemmällä erolla perässä tuleviin.

Muita onnellisuuden ja hyvinvoinnin mittareita:


Happy Planet Index mittaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Suomi on tuoreimmassa raportissa vuodelta 2019 sijalla 33 yhteensä 152 maan joukosta.
YK:n Inhimillisen kehityksen indeksi painottaa elinajanodotetta, elintasoa ja esimerkiksi lukutaitoa ja keskimääräistä koulutustasoa. Suomi on vuoden 2020 raportissa 189 maan joukossa sijalla 11.
Better Life Index on OECD:n interaktiivinen palvelu, jossa voi vertailla yhdentoista elämänlaadun indeksiä eri painotuksin 41 maan kesken. Elämäntyytyväisyysindeksissä ykkösenä on Suomi.

Jutun lähteinä on käytetty myös Heikki Aittokosken kirjaa Onnellisten saari – matka täydelliseen yhteiskuntaan sekä Onnellisten maa? -podcast-sarjaa.

Muokattu 6.4.2022: Selvennetty viimeisen väliotsikon jälkeen, miten onnellisuutta raportissa mitataan.

Muokattu 20.3.2023: Päivitetty otsikkoon ja ingressiin Suomen sijoittuminen maailman onnellisimmaksi maaksi jo kuudetta kertaa ja päivitetty listaus onnellisuusraportin listaus kymmenestä onnellisimmasta maasta tuoreimman The World Happiness Report 2023 -julkaisun mukaisesti.

Onnellisten maa? -podcast-sarjassa toimittaja Salme Unkuri selvittää, mitä tiede ja tutkimus sanovat onnellisuudesta ja tapaa ihmisiä, jotka ovat tuon mystisen tilan saavuttaneet.

Voiko hyvinvointiin sairastua?

37:17

Lisää aiheesta Yle Areenassa