Joskus kuvat kertovat kirjaimellisesti enemmän kuin tuhat sanaa.
Kun Etelä-Sudanin sisällissodan aikaan ihmisiä pakeni Ugandan puolelle, satelliittikuvat auttoivat arvioimaan avun tarvetta.
– Ensimmäisissä kuvissa alue oli kauttaaltaan vihreää ja metsän peittämää, kertoo The Care International-avustusjärjestön kansainvälisen avun suunnittelupäällikkö Delphine Pinault videohaastattelussa Genevestä.
Hän osallistui Etelä-Sudanin väkivaltaisuuksia koskeneeseen kokoukseen vuonna 2017 silloisessa työssään.
Myöhempien satelliittikuvien pääväri oli ruskeanharmaa. Ihmiset olivat hakanneet polttopuiksi kaiken mahdollisen saadakseen ruokaa, Pinault muistelee.
Maailman suurimmaksi pakolaisleiriksi luonnehdittu Ugandan Bidi Bidi laajeni vajaassa vuodessa satojen ihmisten väliaikaisesta turvapaikasta jopa 300 000 ihmisen massaleiriksi.
Drooni täydentää kokonaiskuvaa
Bidi Bidin leiri on esimerkki kriisialueesta, jonne on vaikea päästä. Kun kulkuyhteydet katkeavat luonnononnettomuuksien vuoksi tai alue on muuten vaarallinen, teknologiasta voi olla apua.
Esimerkiksi drooni menee sinne, minne maanteitse ei pääse.
Lennokkeja ei saa kuitenkaan käyttää kaikissa maissa.
– Ihmisten yksityisyyden suojaa on kunnioitettava myös kriisitilanteissa, Pinault huomauttaa.
Droonien käyttöön suhtaudutaan epäillen myös niiden mahdollistaman sotilaallisen hyödyn vuoksi. Yhdistyneistä Arabiemiraateista peräisin olevia drooneja on tutkivan journalismin verkoston Bellingcatin mukaan käytetty siviilikohteita vastaan Tigrayssa.
Satelliittikuvia voidaan hyödyntää esimerkiksi vesipisteiden ja kaivojen rakentamisessa, sanoo Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva. Teknologiasta on hänen mukaansa hyötyä sekä avustustilanteissa paikan päällä että pitkäkestoisemman avun suunnittelussa.
– Lohkoketjutekniikkaa ja biometristä tunnistautumista kehitetään esimerkiksi käteisavustusten maksuun ja materiaalijakeluun, Alajarva sanoo.
Luonnononnettomuuksissa, kuten myrskyissä, sääennusteet auttavat evakuoinnin valmistelussa.
Tigray ja Palma tietomotissa
Kevään aikana siviilien ahdingon laajuutta on yritetty hahmottaa muun muassa Etiopian Tigrayssa ja Mosambikissa.
Maaliskuussa islamistien ääriryhmät hyökkäsivät Palman kaupunkiin Mosambikissa ja ovat vahvistaneet otettaan Gabo Delgadon maakunnassa. Varsinkin Palman tilanteesta on niukasti ajantasaista tietoa.
Tigrayn tietoliikenneyhteydet ovat usein poikki. Hallituksen joukkojen ja keskusjohtoa vastusavan Tigrayn liikkeen taistelijoiden yhteenotot ovat vain kiihtyneet, ja nälänhätä uhkaa miljoonia.
Molemmille kriisialueille avustusjärjestöjen ja median on erittäin hankalaa ja riskialtista päästä.
Siksi tapahtumien kulkua pyritään selvittämään muun muassa sosiaalisen median viestien ja alueelta paenneiden kertomusten perusteella.
– Äkillisissä katastrofeissa tehdään pikaselvityksiä. Jos paikan päälle ei pääse, valmistelut aloitetaan aiempien kokemusten pohjalta ja suunnittelua tarkennetaan matkan varrella, kertoo humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva Kirkon ulkomaanavusta.
Kriisien laajentuessa avustusjärjestöt tekevät yhteistyötä ja tietoa kerätään yhdessä paikallisten ihmisten, viranomaisten ja yhteisöjen johtajien kanssa.
Otsikoihin mahtuu vain muutama kriisi kerrallaan
Maailmalla on meneillään satoja konflikteja, jotka jäävät vähälle huomiolle. Uutisotsikoihin mahtuu kerrallaan vain muutama kriisi.
Useissa listauksissa "maailman unohdetuimmaksi konfliktiksi" nousee Keski-Afrikan tasavalta. Vajaan viiden miljoonan asukkaan valtiota on repinyt sisällissota pian kymmenen vuotta.
Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet rauhansopimuksesta huolimatta, jonka solmivat vuonna 2019 Afrikan unioni, hallitus ja aseelliset ryhmät.
Tilannetta pyrkii rauhoittamaan YK:n MINUSCA-operaatio noin 11 000 sotilaan joukolla. Tällä hetkellä yksi neljästä Keski-Afrikan tasavallan asukkaasta on pakolaisena joko maan sisällä tai naapurimaissa.
– Köyhissä maissa ihmisillä on moninkertainen kuorma. Luonnononnettomuuksia sattuu usein polittisesti levottomissa maissa, Eija Alajarva sanoo.
Kirkon ulkomaanapu tekee työtä muun muassa juuri Keski-Afrikan tasavallassa.
Kriisit ovat yhä monimutkaisempia
Yli sadassa maassa toimiva The Care International -järjestö on kuuden vuoden ajan kartoittanut maailman unohdettuja konflikteja muun muassa mediaseurannan avulla.
Varjoon jääneiden konfliktien kärjessä ovat pysyneet Keski-Afrikka, Burundi ja Mali.
Järjestö siivilöi otantaansa 45 kriisialuetta, joiden saamien klikkien määrää se louhi verkosta arabian-, englannin-, ranskan- ja saksankielisillä sivustoilla.
Listat ovat aina valintoja, mutta ne kertovat ongelman laajuudesta.
Tutkitulla yhdeksän kuukauden jaksolla tammi–syyskuussa 2020 Guatemala sai 542 mainintaa ja Keski-Afrikan tasavalta 621 mainintaa. Vertailun vuoksi:Euroviisut sai samalla ajanjaksolla yli 50 000 mainintaa.
Delphine Pinault Care-järjestöstä muistuttaa, että kriisit muuttuvat entistä monitahoisemmiksi eri puolilla maailmaa.
– Monilla alueilla haasteita on päällekkäin ja ne kasautuvat. Viimeistään koronakriisi on muistuttanut valmistautumisen merkityksestä.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 6.7. klo 23 saakka.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: Terrori leviää Mosambikissa
Lue myös:
