Hiihtoliitolla on edelleen isoja aukkoja paikattavana – urheilijoiden toive toteutuu osittain

Hiihtoliiton talous on paremmalla tolalla, mutta tehtävää riittää edelleen. Leirityksien osalta tilanne on selvempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Hiihtäjät hiihtämässä.
Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
  • Simo Arkko
  • Petra Manner

Taivalkosken SM-hiihdot 4.–6. huhtikuuta. Yle näyttää kilpailut TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa. Urheilustudion viikonloppua seurataan hetki hetkeltä tässä artikkelissa!

Vuosi sitten tähän aikaan Suomen Hiihtoliiton talous oli retuperällä, kun liitto ja sen kaupallinen yhtiö kertoivat lähes kahden miljoonan euron tappioista.

Tilanne oli epäselvä myös urheilijoille, sillä he eivät tienneet kesän leirityksistä ja valmennuskuvioista. Mäkihypyn ja yhdistetyn valmentajat puolestaan joutuivat hakemaan kesän toimeentulonsa muuta kautta.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola kertoo, että liiton taloustilanne on viime vuotta parempi.

– Meillä on hyvä käsitys tulevan kauden budjeteista ja pystymme takaamaan perusharjoittelun. Näkymä on paljon selvempi kuin vuosi sitten, Valtasola kertoo Yle Urheilulle.

Marleena Valtasola kertoo videolla kesän leirityksien tilanteesta.

Valtasolan mukaan myös mäkihypyn ja yhdistetyn valmentajien tilanne on paljon parempi kuin viime kesänä. Hän muotoilee, että liitolla on tänä kesänä valmentajia töissä, mutta ei tarkenna työn määrää.

– Taloustilanne ei ole helppo ja meillä on isoja aukkoja paikattavana, mutta menemme oikeaan suuntaan ja olemme saaneet tehtyä hyviä ratkaisuja viime kesänä ja kauden mittaan.

Hyppääjä hyppää mäkeä.
Yhdistetyn ja mäkihypyn urheilijoiden tilanne on parempi kuin viime kesänä. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Leirejä korkealle?

Maajoukkueen valmentajat pystyivät jo luomaan kesän suunnitelmaa tällä viikolla Vuokatissa. Valtasolan mukaan Olympiakomitean kanssa käydään vielä läpi esimerkiksi tehostamistukia, mutta talouden runko on jo olemassa.

Viime vuonna maajoukkueen leiritys oli köykäisempää varsinkin korkealla, minkä takia moni teki omia ratkaisujaan ja leirityksiään. Valtasolan mukaan liitto pystyy tarjoamaan ”ihan hyvän paketin” leirityksiä, vaikkakin jokaista toivetta ei pystytä täyttämään.

– Olemme tehneet valmennuksen kanssa paljon töitä sen eteen, että saamme kohdistettua resursimme mahdollisimman hyvin ja ne vastaavat urheilijoiden tarpeisiin.

Kerttu Niskanen Salpausselän kisojen 50 kilometrillä.
Kerttu Niskanen ei ole halunnut osallistua maajoukkueen tarjoamiin leirityksiin. Hän on kustantanut leirejä mieluummin omasta pussistaan. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Urheilijat valittivat juuri viime keväänä, ettei maajoukkue tarjonnut riittävästi leirejä korkealla. Päävalmentaja Teemu Pasanen kuvailee, että korkean paikan leirejä on tällä kertaa tarjolla ”vähän”, muttei edelleenkään mahdottomia määriä.

– Katsomme, mikä on järkevintä niillä resursseilla tehdä. Viime vuonnakin saimme ihan hyvän leirityksen ja ihan ok tuloksia ja kehitystä aikaan. Kyllä sitäkin varmasti on vähän mukana, Pasanen sanoo.

Teemu Pasanen kuvattuna.
Teemu Pasanen toivoo enemmän yhteisharjoittelua. Kuva: Lehtikuva

Toiveena yhteisharjoittelu

MM-kisojen päättymisen jälkeen on ollut paljon puhetta varsinkin naisten yhteisharjoittelun puutteesta. Pasanen muistuttaa, että miehet olivat todella sitoutuneita leirityksiin, mutta naisissa kaikki eivät halunneet olla mukana toiminnassa.

– Naisissa osa satsasi täysillä korkean paikan leiritykseen ja oli omilla leireillään. Tietysti toivon, että kaikki tekevät mahdollisimman paljon yhdessä hommia, mutta kyllä viime kesänäkin oli aika paljon kuitenkin, Pasanen sanoo.

Matintalo ja kumppanit yhteisharjoituksissa.
Viime kesänä Johanna Matintalo, Katri Lylynperä, Jasmin Kähärä ja Krista Pärmäkoski järjestivät omia yhteisleirejään. Kuva: Mikael Oivo / Yle

Kulttuuria uusiksi

Hiihtoliitto hakee parhaillaan huippu-urheilujohtajaa koordinoimaan kolmen lajinsa huippuvalmennusta. Valtasolan mukaan tehtävään kaivataan nimenomaan kulttuurin rakentajaa ja uudistajaa. Tehtävään ei haeta ”spesifisti” valmentajaa, mutta hänen täytyy ymmärtää huippuvalmennuksen lainalaisuuksia.

– Haluamme, hän pystyy rakentamaan yhtenäisempää toimintakulttuuria. Meillä on jo prosessit hyvässä vauhdissa Milano-Cortinaa varten, mutta hän lähtee miettimään tulevaisuutta kohti Lahden MM-kisoja ja sen jälkeisiä olympialaisia, Valtasola sanoo.

Tuhannet ihmiset ovat kerääntyneet sankoin joukoin nauttimaan talviurheilusta Lahden Salpausselän kisamonttuun.
Lahdessa järjestetään MM-kotikisat vuonna 2029. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Pasanen toivoo, että tehtävään valittu johtaa nimenomaan huippu-urheilua ja organisaatiota sekä pitää huolta tulevista huippuhiihtäjistä. Hän näkee, että liitolla on tekemistä esimerkiksi B-maajoukkueen ja alle 20-vuotiaiden valmennuksen ja koordinoinnin suhteen.

– Hänen pitää pystyä näkemään urheilua pikkaisen ylemmältä tasolta. Tässä A-maajoukkueen päävalmentajana on aika lailla kädet savessa koko ajan maailmalla A-maajoukkueen kanssa kisoissa.

Valtasolan mukaan tehtävään on tullut hakemuksia ja se on herättänyt keskustelua ilahduttavalla tavalla. Hakuaika umpeutuu 20. huhtikuuta, ja tehtävä saatetaan täyttää Valtasolan mukaan mahdollisesti jo toukokuun aikana.