Vaikka maastohiihdon huippumenijöitä puuttui Taivalkosken SM-kisoista runsaasti, paikalle tulleet edustusampumahiihtäjät osoittivat, että maajoukkueen kova ja runsas yhteisharjoittelu näkyy nyt hiihtovauhdeissa.
Tero Seppälä otti 10 kilometrillä (v) SM-pronssia, tämän talven ampumahiihdon MM-mitalisti Suvi Minkkinen sijoittui neljänneksi. Naisten matka oli 5 kilometriä (v).
Valkeakosken Hakan maastohiihtovermeet vasta 2021 Ahveniston Ampumahiihtäjien asuun vaihtanut Sonja Leinamo, 22, sijoittui kuudenneksi sekä perjantain 10:llä että sunnuntain 30 kilometrillä (v).
Maastohiihdossa Iittalan lasipitäjästä tuleva Leinamo kuuluu nyt vahvaa joukkuetta myös naisten puolella rakentavan Pohti Ski Teamin porukkaan.
Hämmentävä tulos Oberhofissa
Vaikka suomalaishuomio lajissa kiinnittyi erityisesti Minkkisen loistavaan kauteen ja MM-mitaliin, myös useilla muilla suomalaisilla oli maailmancupissa ja MM-kisoissa hetkensä.
Leinamo sijoittui 9. tammikuuta cupin sprinttiosakilpailussa Oberhofissa nolla-ammunnalla peräti kahdeksanneksi ja jäi vain 19 sekuntia podiumilta, mitä taustat huomioiden voi pitää suorastaan sensaatiomaisena vetona.
– Olen tosi tyytyväinen ampumahiihtokauteen ja myös näihin SM-tuloksiin. Treenimääriä kasvatettiin täksi kaudeksi sata tuntia. Olikin tosi tärkeää nyt nähdä, että valittu linja toimi. Lähden seuraavaan harjoituskesään tosi paljon paremmalla itseluottamuksella, ja uskon, että niin lähtee usea muukin maajoukkueurheilija.
Selkeä kehityskohde
Kansainvälisen ampumahiihtoliiton eli IBU:n verkkosivujen datapalvelusta näkee erinomaisesti, miten koventunut ja lisääntynyt harjoittelu puri Leinamoon. Siinä missä nainen vielä kaudella 2023-24 hiihti kiertuetta keskimäärin 12,2 sekuntia per kilometri hitaammin kuin voittaja, päättyneeksi pyssyhiihtokaudeksi ero oli kaventunut tasan viidellä sekunnilla. Se tarkoittaa esimerkiksi 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa noin 37:ää sekuntia eli aivan valtavaa kehitysloikkaa.
Data paljastaa armotta myös huutavan kehityskohteen: laikkoja Leinamo tiputteli makuulta vain 72:n ja pystystä 65 prosentin aivan liian heikolla varmuudella.
– Luvut kertovat varmasti, mihin alkavalla treenikaudella tullaan kiinnittämään hyvin paljon huomiota, henkilökohtaista valmennusta Juho Haloselta saava, Vuokatin hiihtolukion käynyt Leinamo totesi.
Norjalainen ei kata buffet-pöytää
Vaikka urheilijat tekevät päätyön niin treeneissä kuin kisoissa, suomalaishuipun kollektiivinen kehittyminen henkilöityy ilman muuta norjalaiseen päävalmentajaan Erik Torneus-Kulstadiin. Siinä missä maastohiihtomaajoukkueessa yhteisleiritys on pitkälti rapautunut buffetpöydäksi, josta itse kukin poimii haluamansa herkut, norjalaisluotsille tällainen peli ei vetele alkuunkaan. A-maajoukkueessa ollaan joko täysin sisällä tai täysin ulkona.
Leinamo kuvaa norjalaista hyvällä tavalla kurin ja järjestyksen mieheksi. Yhteisesti sovituista asioista on pidettävä kiinni, ja sitoutumisen on todellakin näyttävä yhteisessä toiminnassa.
Kun Leinamo vasta oli uuden urheilumuotonsa alkeisopiskelija, hän myöntää – nyt jo huvittuneena – jopa kavahtaneensa Torneus-Kulstadin palautteenantotyyliä.
– Hänen tapansa antaa palautetta tuntui silloin aluksi melkein pelottavan henkilökohtaiselta. Mutta urheilijan parasta hän silloinkin ajatteli.
Iso varjo väistymässä
Varsinkin Minkkisen huippumenestyksen ansiosta naisten maajoukkueen taustalta on hiljalleen poistumassa suomalaisen huippu-urheilun megatähden, 2020 huippu-urheilu-uransa lopettaneen Kaisa Mäkäräisen varjo.
29. maaliskuuta Mäkäräinen kuitenkin kilpaili SM-kisoissa ja voitti pikamatkan ennen Leinamoa ja Minkkistä. Leinamo kellotti kuitenkin kovemman hiihtoajan kuin legenda, mutta kaksi sakkokierrosta repivät eron kärkeen 43,7 sekunniksi.
– Se oli minulta hyvä tulos. Minusta oli hienoa, että Kaisa oli mukana. Kyllähän jokainen hänestä näkee, että nainen on pysynyt hirmukunnossa.
– Ja mitä Kaisaan ylipäätään tulee, hän on aina kannustanut ja ollut positiivinen sekä tavatessa että Ylen selostamossa. Pidän sitä tärkeänä, koska sen roolin kautta hän pystyy tosi paljon vaikuttamaan siihen, miten Suomen kansa meidät näkee.
