Suvi Minkkinen on nyt valmis puhumaan tabuaiheesta menestyksensä takana – ”En ollut aiemmin valmis”

Suvi Minkkinen kertoi Yle Urheilulle, että kilpaili neljä kiloa kevyempänä kuin viime kaudella. Ihmettelee, miksi paino on puheenaiheena tabu suomalaisessa huippu-urheilussa.

Suvi Minkkinen hiihtää MM-kisojen normaalimatkalla.
Suvi Minkkisen loistava ampumahiihtokausi perustui osin tiukkaan painokontrolliin. Nainen kilpaili noin neljä kiloa kevyempänä kuin kaudella 2024-25. Kuva: EPA-EFE
  • Pekka Holopainen

MM-kisoissa pikamatkan pronssimitali, maailmancupissa kaksi henkilökohtaista palkintosijaa ja kaksi viestipalkintosijaa, palkintorahaa yli 147 000 euroa.

Perjantaina Taivalkoskella 1,7 sekunnin taipuminen maastohiihdon 10 kilometrin (v) pronssisijalta neljänneksi.

Ampumahiihtäjä, kauppatieteiden maisteri Suvi Minkkisen, 30, kausi on ollut kuluneen vajaan puolen vuoden aikana hämmentävimpiä menestystarinoita suomalaisessa huippu-urheilussa.

Minkkinen on kertonut menestyksen taustoista avoimesti: hän harjoitteli viime kesänä kuormitusfysiologisesti aivan riskirajoilla, 1800 metrin korkeudessa kolmen kuukauden ajan, kovempaa ja enemmän kuin koskaan aiemmin.

Ensimmäinen kysyjä

On kuitenkin yksi, varsinkin naisten huippu-urheilussa herkkä aihe, josta Minkkinen ei ollut halunnut kauden aikana puhua julkisesti. Ei tosin tullut kysymyksiäkään.

Skidskyttarna Tero Seppälä och Suvi Minkkinen firar.
Henkilökohtaisen menestyksen lisäksi Suvi Minkkinen niitti menestystä sekaperiviesteissä Tero Seppälän kanssa. Kuva: EPA-EFE

– Kilpailin noin neljä kiloa kevyempänä kuin edelliskaudella. Kyllähän huippukestävyysurheilu silloin on helpompaa ja lihaskestävyys parempi. Tarkkasilmäisimmät sen varmasti huomasivat, mutta olet ensimmäinen median edustaja, joka siitä suoraan kysyy.

Minkkinen korosti, ettei aihe ole hänelle vastenmielinen.

– Huippu-urheilussa keho on työväline, jonka suorituskykyisyyttä yritetään optimoida. Minusta aiheen ei pidä olla minkäänlainen tabu, mutta puheen sen ympärillä tulee olla sivistynyttä ja asiantuntevaa.

Julkinen härdelli

– En ollut aiemmin valmis tästä puhumaan, koska en olisi osannut ennustaa, millainen julkinen härdelli siitä olisi voinut käynnistyä. Esimerkiksi MM-kisojen aikana en olisi varmaankaan kommentoinut, jos olisi kysytty. Näin pitkällä keväässä tunnelma on jo rennompi.

Kun Minkkinen teki viime keväänä kovat harjoitussuunnitelmansa, painon kontrollointi muutaman kilon alaspäin oli koko ajan pöydällä. Projektiin kytkettiin mukaan myös alan asiantuntijavalmentaja Kaisa Sali.

Medaljtrion fotograferas.
Vain 1,7 sekuntia erotti perjantaina Suvi Minkkisen tämän kolmikon hitaimmasta eli SM-kisojen 10 kilometrin (v) pronssimitalistista Vilma Nissisestä. Kerttu Niskanen (kesk.) voitti ennen Jasmi Joensuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

– Korostan väärien mielikuvien välttämiseksi, että söin treenikaudella hyvin runsaasti ja monipuolisesti enkä mennyt nukkumaan tyhjällä vatsalla. Nestettä nautin hyvin paljon. Painoa kontrolloitiin muun muassa siten, että rasvanpolttosykkeellä eli matalalla kuormitustasolla tehtyjen treenien alle otettiin hyvin niukasti hiilihydraattia.

Romahduksen riski

Energiatyhjällä lihaksistolla treenaavan urheilijan suorituskykyisyys romahtaa nopeasti sekä fyysisesti että mentaalisesti, ja vammariski kasvaa merkittävästi.

Suomalaisista naiskestävyysurheilun huipuista teemasta ovat aiemmin julkisesti puhuneet ainakin Krista Pärmäkoski ja Aino-Kaisa Saarinen. Myös heidän painokontrolliprojektinsa vaikutti tulostasoon aikanaan hyvin myönteisesti.

Kerttu Niskanen ja Aino-Kaisa Saarinen tuulettavat Sotshissa.
Myös Aino-Kaisa Saarinen (edessä) optimoi painoaan alaspäin nelisen kiloa ennen Sotshin olympiakautta 2013-2014. Tulos oli kaksi viestihopeaa, joista pariviestissä Kerttu Niskasen kanssa. Lisäksi Saarinen oli kisoissa henkilökohtaisilla matkoilla 5:s ja 4:s. Kuva: EPA/All Over Press

– Aihe on monesta syystä sensitiivinen ja vaikea, sillä naisurheilijalle alin mahdollinen paino ei ole paras mahdollinen paino. Itse päätin ottaa muutaman kilon alas siksi, että otin viime kesänä muutenkin kovia riskejä ja laitoin kaiken peliin. Tämä asia tuli sitten siihen mukaan, jottei tarvitse uran jälkeen jossitella sitäkään.

Minkkinen aloitti perjantaina loman eikä kilpaile Taivalkoskella enää lauantaina ja sunnuntaina. Treenaaminen alkaa vapun tienoilla ja koko lailla samoissa merkeissä kuin 2024.

Edessä on jälleen kuukausien leiritys korkeassa ilmanalassa Ranskassa ja Italiassa, osin maajoukkueen kanssa ja osin yksin oman valmentajan Mikko Viitasen kanssa.

Uusia asioita

Rahoitus muuttui helpommaksi Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n avokätisen palkintorahapotin ansiosta.

Minkkisen kevääseen kuuluu muutenkin nyt asioita, joita siihen aiemmin ei ole kuulunut. Nainen on muuttunut sponsorien kannalta houkuttelevaksi yhteistyökumppaniksi ja hankkinut itselleen asiainhoitajan.

– On myös alkanut tulla sellaisia kutsuja, joita en aiemmin olisi saanut. Olisin päässyt esimerkiksi Norjaan sprinttihiihtokisoihin, mutta ei sopimut aikatauluun.

Viime kaudella Minkkisen tilastot näyttivät tältä: hiihtovauhti keskimäärin 4,8 sekuntia per kilometri hitaampaa kuin kisan nopeimmalla, ampumaprosentit kummastakin asennosta 91.

Kehitysloikka oli niin valtava, ettei sen toistaminen 30-vuotiaana onnistu; tämän suhteen Minkkinen on realisti.

– Siinä helposti alkaisi ajatella, että kehityin näin paljon, vaikka tekemättä jäi tämä, tuo ja se. Mutta ei saa ahnehtia. Palautumiseen on jäätävä aikaa.