Yhteispohjoismainen Sámi giellagáldu neuvoo kaikissa saamenkielen käyttöön liittyvissä kysymyksissä, kertoo projektipäällikkö Marko Marjomaa.
-Neuvoa voi kysyä puhelimitse, sähköpostitse tai facebookin kautta. Sähköpostitse lähetettyyn kysymykseen vastaamme kahden työpäivän kuluessa. Vastaus ei välttämättä ole se lopullinen, jos kysymys vaatii laajempaa pohdiskelua ja selvittelyä. Uusien sanojen suhteen näin voi käydä, arvioi Marjomaa.
Sámi Giellagáldu tarjoaa apuaan viidellä eri saamenkielellä. Hallussa on koltan-, inarin-, pohjois-, luulajan- ja eteläsaame. Kysymykset voi lähettää myös suomeksi, ruotsiksi tai norjaksi.
Vanhat sanat vaikeimpia
Inarinsaamen kielityöntekijä Miina Seurujärvi on innoissaan uudesta työstään. Hän on saanut jo joitain kieleen liittyviä kysymyksiä. Seurujärvi lupaa vastata helpoimpiin kysymyksiin jo saman päivän aikana.
-Vaikeimpia ovat vanhat sanat, joita ei enää paljon käytetä. Jos en osaa suoriltaan vastata, voin turvautua giellagáldun ulkopuolisiin apuihin. Inarinsaameksi kielimateriaalia on olemassa todella vähän, joten kaikkiin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, pohtii Seurujärvi.
Tavoitteena vahvistaa saamen kielten asemaa
Sámi Giellagáldu –projektin tarkoituksena on perustaa pohjoismainen saamenkielten osaamis- ja resurssikeskus. Keskuksen tehtävänä on edistää saamen kielten yhteistyötä ja vahvistaa saamen kielten asemaa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa.
Projekti kestää 30.6.2014 saakka ja sitä rahoittavat Interreg IV A Nord Sápmi EU-ohjelma, Lapin liitto, Tromssan fylke, Nordlandin fylke ja lisäksi Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät.
