Sápmi
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Porotaloudella hyvät vuodet – Loikka kannattavuudessa

Poronhoitajien yrittäjätulo kaksinkertaistui viime poronhoitovuonna, muun muassa nousseen lihanhinnan ja pienentyneiden kustannusten ansiosta. Kannattavuus parani erityisesti pohjoisimmissa paliskunnissa. Luonnonvarakeskus Luke ennustaa vuodelle 2015–2016 vähintään yhtä hyvää tulosta.

Kuva: Yle / Aletta Lakkala
  • Aletta Lakkala

Porotalousyritysten kannattavuus on parantunut huimasti, osoittaa Luonnonvarakeskus Luken tuore raportti.

Poronhoitovuonna 2014–2015 poronhoitajien yrittäjätulo kaksinkertaistui 17 500 euroon yritystä kohti. Keskimäärin porotalousyrittäjä saavutti 11 euron tuntipalkan.

Ennuste lupaa vuodelle 2015–2016 vähintään yhtä hyvää tulosta.

Tärkein tekijä on poronlihan määrä ja hinta

Porotalousyrittäjän tulot koostuvat pääsääntöisesti lihanmyynnistä, mutta myös muista tuotoista, kuten paliskuntien työkorvauksista, tuista ja vahingonkorvauksista sekä muista lähteistä kuten poronlihan jatkojalostuksesta, matkailusta, käsitöistä, metsätaloudesta ja muusta palkkatyöstä.

Keskeisimmät tekijät kannattavuudessa ovat kuitenkin teurasmäärä ja siitä saatava lihanhinta. Poronlihan tuottajahinta jatkoi viime poronhoitovuonna nousuaan lähes kymmeneen euroon kilolta.

– Poromiehelle teurasmäärä ja lihasta saatu myyntihinta ovat tärkeimmät kannattavuustekijät. Tietysti myös kustannuksilla, etenkin oman työn määrällä, on suuri vaikutus, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta.

Vastaavasti poronhoidon kustannukset pienenivät vuonna 2014–2015. Kustannusten väheneminen selittyy pääosin pienentyneellä työmäärällä ja ajoneuvojen polttoaineiden halpenemisella.

Kannattavuus parani erityisesti pohjoisimmissa paliskunnissa

Vuonna 2013–2014 erityisen (20 pohjoisinta paliskuntaa) ja muun poronhoitoalueen tuotanto oli suhteellisesti yhtä kannattavaa.

Vuonna 2014–2015 molempien alueiden kannattavuus parani, mutta kasvu oli erityisen voimakasta erityisellä poronhoitoalueella. Pohjoisen kannattavuusnousu perustui teurastuottojen kasvuun lähes 50 prosentilla.

Muulla poronhoitoalueella kannattavuutta kohensi lähinnä kustannusten väheneminen.

– Parhaiten menestyneiden yritysten porokarjat ovat suuremmat, teurastuotto eloporoa kohti parempi, tuotoista suurempi osa tulee suoramyynnistä ja tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin heikosti kannattaneilla yrityksillä, selventää Tauriainen yritysten kannattavuuseroihin vaikuttaneita tekijöitä.

Tulokset maksutta verkkopalvelussa

Porotalouden kannattavuusseurannan tulokset ovat nähtävissä Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustollaPorotalous-verkkopalvelussa.

Tulokset ja ennusteet perustuvat Luonnonvarakeskuksen porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, joka koostuu vuosittain 75 yli 80 eloporoa omistavan porotalousyrityksen tiedoista.