Karttakepillä kova napautus sormille koko luokan edessä. Lasten käsien huuhtelu lähes kiehuvalla vedellä. Tällaisia rangaistuksia kolttasaamelainen Eeva Nykänen muistaa omasta lapsuudestaan, kun puhui omaa äidinkieltään asuntolan työntekijöiden tai opettajan kuullen. Saamenkielen käyttö kiellettiin kokonaan.
Nämä muistot tulvivat Nykäsen mieleen Je'vida-elokuvaa katsoessaan.
– Kaikki sen ajan asiat nousivat mieleeni, kuin ne olisivat olleet siinä edessä. Se itketti eniten, miten lapsia silloin käsiteltiin.
Elokuva sisältää paljon symboliikkaa
Katja Gauriloffin koltansaamenkielinen elokuva Je'vida saa ensi-iltansa 20. lokakuuta. Ennen ensi-iltaansa elokuva nähtiin jo ennakkoon kutsuvierastilaisuudessa Saamenmaalla.
Ensimmäistä kertaa kolttasaamelaisten ei tarvinnut lukea tekstityksistä, mitä elokuvassa puhutaan. Maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen fiktioelokuva kertoo raskaista asioista, mutta toi myös iloa.
– Minä pystyin vain kuuntelemaan tarinaa. Se oli todella erikoinen tunne, kuvailee keväjärveläinen Mervi Semenoff.
Elokuva jätti Semenoffin pohtimaan elokuvan nostamia asioita useaksi päiväksi. Elokuva perustuu tositapahtumiin ja herätti monenlaisia tunteita. Semenoffin mielestä koltansaamen kielen lisäksi elokuva pitää sisällään asioita, jotka eivät välttämättä aukea kaikille katsojille.
– Elokuvassa oli paljon symboliikkaa. Esimerkiksi elokuvassa on hetki, jossa Je'vida polttaa nutukkaat. Kyllähän ne ovat paljon muuta kuin ihan tavalliset kengät, pohtii Semenoff.
Merkittävä elokuva pienellä kielellä
Koltansaamea puhuu tänä päivänä arviolta 300 ihmistä. Kielenelvytystyötä tehdään niin kielipesätoiminnalla kuin myös aikuiskoulutuksilla, joilla useat kolttasaamelaiset ovat saaneet kielensä takaisin. Pienellä kielellä toteutettu elokuva kunnioittaa kielenelvytystyötä.
Ohjaaja Katja Gauriloffille oli tärkeää, että kolttasaamelaisten historiaa käsittelevässä elokuvassa myös puhutaan koltansaamea. Lopulta elokuvan päärooleissa oli useita koltansaamea puhuvia henkilöitä.
Kolttasaamelaisille itselleen se on merkittävää, sillä elokuva on jo kiertänyt isoilla kansainvälisillä areenoilla.
– Kielemme leviää ja näyttäytyy ympäri maailmaa. Iso joukko ihmisiä saa tietää, että kolttasaamelaiset ovat yhä täällä ja me puhumme koltansaamea. Se on todella hyvä juttu, pohtii sevettijärveläinen Eeva Nykänen.
Mervi Semenoffin mielestä elokuva myös kunnioittaa heitä, jotka ovat aikuisiällä oppineet katovan kielen uudelleen.
– Kielen opiskelu on merkittävää. Meillä on ihmisiä, jotka voivat olla mukana elokuvanteossa ja puhuvat koltansaamea. Meillä on tulevaisuudessakin mahdollisuuksia. Kun yksi polku on raivattu, on toiselle enemmän tilaa.
