Virheellisestä ADHD-diagnoosista voi olla lapselle monenlaista haittaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkuviikosta julkaisemat tilastot paljastivat, että suuri joukko lapsia ja nuoria on voinut saada Suomessa väärän ADHD-diagnoosin.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ADHD-diagnoosi on yli 20 prosentilla alle 13-vuotiaista pojista.
Osuus on suuri, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että noin 5 prosentilla kouluikäisistä lapsista on ADHD.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen apulaisylilääkäri Katri Räsänen myöntää, että ADHD:ta on todennäköisesti ylidiagnosoitu.
Jos lapsi on levoton, se ei vielä tarkoita, että hänellä olisi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD.
– Levottomuus voi johtua ADHD:stä, mutta se voi johtua yhtä hyvin oppimisvaikeudesta, lapsen perhetilanteesta tai siitä, että lasta kiusataan, toteaa lastenpsykiatrian vastaava lääkäri Anita Puustjärvi Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Lyhytaikaisesta ADHD-lääkityksestä ei ole haittaa
Mikäli levottomuus leimataan automaattisesti ADHD:ksi, oireilun todellinen syy voi jäädä pimentoon ja lapsi ilman tarvitsemaansa apua.
– Jos esimerkiksi oppimisvaikeus tai kielellinen erityisvaikeus jää tunnistamatta, niin totta kai se on lapselle haitaksi, Anita Puustjärvi sanoo.
ADHD-hoidosta ei Puustjärven mukaan ole merkittävää haittaa, vaikka diagnoosi osoittautuisi myöhemmin vääräksi.
Esimerkiksi lääkkeettömistä hoitomuodoista hyötyvät käytännössä kaikki lapset.
– Poistetaan ympäristöstä keskittymistä häiritsevät tekijät. Annetaan lapselle selkeät ohjeet ja positiivista palautetta. Huolehditaan, että lapsi liikkuu ja nukkuu riittävästi, Puustjärvi luettelee.
ADHD-lääkityksestä ei Puustjärven mukaan ole terveelle ihmiselle hyötyä, mutta ei myöskään vakavaa haittaa, mikäli käyttö on lyhytaikaista.
– Lääkityksen tehoa pitää seurata tarkasti. Jos vastetta ei ole asianmukaisesta annoksesta huolimatta, lääkitystä ei jatketa. Lääkehoito aloitetaan kuitenkin vasta, kun diagnoosi on varmistunut, eli sen avulla ei arvioida ADHD-diagnoosin mahdollisuutta.
Puustjärvi toimii ADHD:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana eli hän on ollut laatimassa hoitosuositusta.
ADHD-diagnoosilla voi olla vaikutusta identiteettiin
Nuorisolääketieteen dosentti ja tutkimusjohtaja Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta on huolissaan siitä, että oikeasti ADHD:stä kärsivien diagnoosi voi viivästyä. Jonot kasvavat, kun tutkimuksiin hakeutuvat myös ne perheet, joissa levottomuuden syy on jokin muu kuin ADHD.
– Jos hoitojono on puolitoista vuotta, se on lapselle ja nuorelle valtavan pitkä aika. Sinä aikana lapsi tai nuori voi jo saada häirikön leiman ja alkaa uskoa, ettei hänestä ole mihinkään, Kosola sanoo.
Lapsen tai nuoren identiteetin kehittymisen kannalta oikealla ADHD-diagnoosilla voi olla iso merkitys. Samalla Kosola toivoo, ettei diagnooseille annettaisi liian suurta painoarvoa.
– Yleensä ihminen on paljon muutakin kuin yksittäinen diagnoosi. En ole keksinyt järkevää selitystä sille, miksi meidän ajassa diagnooseista on tullut identiteetin peruspilari.
ADHD on este vain harvassa ammatissa
Lasten ja nuorten ADHD:lle on ominaista, että oireet muuttuvat. Sekin on yksi syy, miksi kerran saatuun diagnoosiin ei pitäisi lukkiutua.
– Valtaosalla oireet lievittyvät iän myötä, Silja Kosola sanoo.
ADHD-diagnoosi ei ole este varusmiespalvelukselle, mikäli oireet ovat lieviä. Sama koskee Anita Puustjärven mukaan useimpia ammatteja.
– Jos oireet haittaavat toimintakykyä siinä määrin, että siitä aiheutuu vaaraa jossain ammatissa, niin silloin vaaraa aiheutuu riippumatta siitä, onko ihmisellä diagnoosi, Puustjärvi toteaa.
Suomessa ADHD-diagnoosi estää työskentelyn esimerkiksi veturinkuljettajana ja lentäjänä.
