Hallitus on päättänyt olla myöntämättä yksinoikeuksia Suomen talousvesialueelle merituulivoiman rakentamista varten.
Lupia oli hakenut iso joukko tuulivoimayhtiöitä: Halla Offshore Wind, Laine Offshore Wind, Navakka Offshore, Wellamo Offshore, Skyborn Renewables Finland, Ilmatar Offshore, Ilmatar Vågskär, Ilmatar Bothnia & Bothnia West, Suomen Hyötytuuli, Pohjan Puhuri ja Pohjan Viima.
Yhtiöt hakivat lupia usealle Suomen läntisillä talousvesialueilla sijaitseville kohteille. Osa hakemuksista koski samoja alueita. Yksinoikeuden myöntäminen olisi hakemuksissa ilmenneiden perustelujen mukaan parantanut yhtiöiden asemaa rahoitusneuvotteluissa.
Ministeriö: Pelisäännöt selviksi ennen lupia
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Kari Klemm korostaa, että päätös ei estä merituulivoiman rakentamista.
Jos kaikki vireillä olevat merituulivoimahankkeet toteutuisivat, se tuottaisi viime keväänä tehdyn arvion mukaan Suomelle usean miljardin euron verohyödyn ja työtä lähes 150 000 henkilötyövuoden edestä.
Klemmin mukaan valtio pyrkii edistämään merituulivoiman rakentamista, kuitenkin niin, että huomioon otetaan eri osapuolten intressit. Lupia myönnetään vasta, kun valtiolla on kokonaisnäkemys muun muassa merenkulun tarpeista ja tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset on selvitetty tarkkaan.
– Tavoite on, että merituulivoima ei kohtuuttomasti häiritse muuta toimintaa ja toisaalta pelisääntöjen pitää viestittää tuulivoimayhtiöille, että Suomeen kannattaa panostaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi helmikuussa Ylen haastattelussa.
Tutkimuslupia tuulivoimayhtiöille on Suomen läntisen merialueen talousvyöhykkeelle myönnetty toistakymmentä, ja osa hankkeista on edennyt jo ympäristövaikutusten arviontimenettelyyn saakka.
Kokenut merituuliyhtiö tyytyväinen
Yksi luvan hakijoista on Suomen Hyötytuuli, jolla on jo käytössä Suomen ensimmäinen merituulipuisto.
Yhtiön toimitusjohtaja Toni Sulameri ei ole tippaakaan pettynyt hallituksen päätökseen.
– Tämä on positiivinen asia. Haimme yksinoikeutta, kun muut yhtiöt lähtivät niitä hakemaan. Jos merialueita olisi alettu tässä vaiheessa jakaa, meidänkin piti olla mukana.
Sulameri arvioi, että talousvyöhykkeellä merituulivoima ei ole vielä vuosikymmeneen taloudellisesti kannattavaa. Suomen Hyötytuuli pitää tärkeänä, että Suomen talousvesiä ja merituulivoiman rakentamista koskeva lainsäädäntö saadaan ajan tasalle ja esimerkiksi verotuskäytännöt ovat selkeät, ennen kuin tuulivoimaloita aletaan rakentaa.
Toimitusjohtaja uskoo, että Suomen Hyötytuuli pärjää siinä vaiheessa, kun merituulivoimala-alueiden kilpailutus alkaa.
Tuulivoimayhdistys: Hidastaa kehitystyötä
Uusiutuvaa energiaa rakennuttavan OX2-yhtiön merituulivoimasta vastaava liiketoimintajohtaja Janne Lamberg sen sijaan harmittelee hallituksen päätöstä.
– Tavoitteenamme oli tuottaa sähköä merituulivoimalla vuodesta 2030 alkaen. Nyt hankkeet viivästyvät, mutta toivottavasti mahdollisimman vähän, hän sanoo tiedotteessa.
Suomen Tuulivoimayhdistys otti asiaan kantaa perjantaina päivällä. Yhdistyksen mukaan merituulivoiman rakentaminen hidastuu päätöksen takia.
– Merituulivoimaa kehittävät hanketoimijat ovat käyttäneet paljon resursseja kyseessä olevien hankkeiden kehittämiseen. Tässä kohtaa odotukset kasvavat suuriksi uutta talousvyöhykkeen merituulivoimalakia ja talousvyöhykkeen tulevia kilpailutuksia kohtaan, Suomen Tuulivoimayhdistyksen edunvalvontajohtaja Matias Ollila sanoo.
Klo 11.04 korjattu Janne Lambergin titteli oikein ja täsmennetty, että Hyötytuuli ei vielä pidä kannattavana talousvyöhykkeen merituulivoimaa.
